Laadukas ja puhdas ruoka on monen kuluttajan mieleen ja useat käyttävät kuukausittain suuren summan rahaa hieman laadukkaampien tuotteiden ostoon. Elintarvikepetokset ovat kuitenkin yleistyneet maailmalla kovaa tahtia ja kuluttajien huijaaminen on aikaisempaa yleisempää.
Elintarvikepetoksilla tarkoitetaan mitä tahansa tahallista toimintaa, jolla pyritään huijaamaan asiakkaita elintarvikkeiden laadusta ja sisällöstä taloudellisen hyödyn saamiseksi. Helsingin yliopiston selvityksen mukaan elintarvikepetokset voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia yhteiskunnalle vaarantaessaan ihmisten terveyden, talouden ja kuluttajan luottamuksen.
Väärennetyn ruoan myynnistä ympäri maailmaa on tullut erittäin tuottoisaa laitonta toimintaa. Joidenkin arvioiden mukaan kyseessä on maailmanlaajuisesti jopa 40 miljardin dollarin markkina-alueesta.
Elintarviketeollisuusliitto ETL:n mukaan petokset ovat rikoksia, joissa esimerkiksi tuotteen alkuperämaa tai päiväys ilmoitetaan tahallisesti väärin, tuotteessa käytetään tahallisesti eri raaka-ainetta kuin sen pakkauksessa on ilmoitettu tai tuotetta on laimennettu ilmoittamatta siitä ostajalle. Kaikenlaisia elintarvikkeita voidaan väärentää ja myydä harhaanjohtavin tiedoin. On mahdotonta sanoa, että jokin elintarvikeryhmä olisi täysin väärennösten ulottumattomissa. Joillain elintarvikealan toimialasektoreilla petoksia on havaittu muita hieman useammin. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja kala-, öljy-, mauste- ja alkoholiteollisuus.
Valvontaa vaikeuttaa myös se että, väärennetyn elintarvikkeen alkuperämaa voi lisäksi olla mikä tahansa. Todennäköisyydet väärennetyn elintarvikkeen lähtömaaksi ovat kuitenkin suurempia maissa, joissa on heikko hallinto ja joissa elintarvikelainsäädännön valvonta on vähäistä. Lisäksi maissa, joissa on myös muita yhteiskunnallisia haasteita, esiintyy paljon elintarvikeväärennöksiä. Jos elintarvike on väärennetty siten, että se sisältää haitallisia yhdisteitä, patogeenejä eli taudinaiheuttajia tai merkitsemättömiä allergeeneja, tuote voi pahimmassa tapauksessa johtaa sitä syöneiden ihmisten kuolemaan tai muihin terveysongelmiin. Elintarvikeväärennös ei kuitenkaan aina ole turvallisuudelle vaarallinen.
Petoksia voi tapahtua missä tahansa toimitusketjun vaiheessa, ja joissain tapauksissa sitä ei voida havaita ilman erikoislaitteita.
Teknologia avuksi väärennösten tunnistamiseen
Kuluttajien näkökulmasta on tärkeää, että ostettu elintarvike on sitä mitä etiketissä kerrotaan. Tuotteen laatu ja mitä se sisältää kiinnostavat kuluttajia etenkin korkeamman hintaluokan tuotteissa, joilla usein tavoitellaan myös terveydelle positiivisia vaikutuksia. Monet kuluttajat ovatkin valmiita maksamaan korkeampia hintoja haluttujen tuotteiden ominaisuuksista ja ainesosista. Tämä houkuttelee huijareita, jotka yrittävät tehdä voittoa korvaamalla korkealaatuiset ainesosat halvemmilla ja tehden voittoa välissä.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on tuonut esiin, että isotooppitutkimuksen avulla on mahdollista selvittää tarkoin, mistä elintarvike koostuu. Jokaisen tuotteen kemiallinen jälki on järjestön mukaan selvitettävissä ja tutkijat voivat määrittää isotooppien avulla tuotteiden aitoutta. Esimerkiksi tomaattien kohdalla, isotooppien vakaat suhteet vaihtelevat ympäristötekijöiden vuoksi. Esimerkiksi kasvihuoneessa Pohjois-Euroopassa kasvatettujen tomaattien vakaat hiili-isotooppisuhteet vaihtelevat Etelä-Amerikassa kesällä korjattujen maaperässä kasvaneiden tomaattien hiili-isotooppisuhteista.
Isotooppisuhteet ovat yksilöllisiä ja niitä on verrattu ihmisen sormenjälkeen.
Isotoopit paljastavat siis myös sellaiset väärennetyt elintarvikkeet, joissa kalliimmat ainesosat on korvattu kemiallisesti tuotetuilla vaihtoehdoilla, joilla on identtiset kemialliset rakenteet. Tekniikkaa hyödyntämällä voidaan erottaa siis synteettiset aromit sekä se, onko appelsiinimehu valmistettu tiivisteestä.
