Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan EU on etenemässä yhä valtiovetoisempaan suuntaan muun muassa valtiontukien muodossa.
– On tärkeää vahvistaa Euroopan omavaraisuutta keskeisillä talouden ja tuotannon sektoreilla, mutta se ei saa ajaa EU:ta protektionismiin.
EK toteaa kannanotossaan, että Suomen uuden hallituksen on päästävä ensi töinään vaikuttamaan EU:n uuteen suuntaan, sillä Brysselissä pohjustetaan jo täysillä vuonna 2024 alkavaa Euroopan komission uutta kautta.
Euroopan kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Valtiontuille on erityistilanteissa oma paikkansa, mutta niiden ylimitoitettu käyttö ei aja Suomen eikä myöskään Euroopan etua. EU:n sisämarkkinoiden tasainen pelikenttä vaarantuu, jos jäsenmaat lähtevät kilpailemaan valtiontuilla. Tämä on vakava kehityssuunta Suomelle, jonka viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin, hän sanoo.
Häkämiehen mukaan valtiontuet tulisi toteuttaa niin, että ne vääristävät markkinoita mahdollisimman vähän. Niitä koskevien joustojen tulisi olla tarkasti fokusoituja ja vain väliaikaisia.
– Tähän nähden komissio menee huolestuttavaan suuntaan, kun se viime torstaina päätti höllentää valtiontukisääntöjä nyt jo kolmannen kerran.
– Nyt komissio sallii EU-maiden kasvattaa vihreään talouteen liittyviä valtiontukia vuoden 2025 loppuun asti, mikä on liian pitkä aika. Uhkana on myös se, että valtiontukien joustot jäävät pysyvästi päälle, mikä rapauttaisi selvästi sisämarkkinoiden toimintaa, Häkämies katsoo.
Hänen mukaansa olennaista olisi tukien viisas kohdentaminen.
– Nyt komissio kuitenkin sallii EU-maiden antaa investointitukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, kuten tuulivoimaan, jotka etenevät jo markkinaehtoisestikin, eivätkä tukia tarvitse.
Valtiontuet maailmalla ja Suomessa
Valtiontukien kasvattaminen ja omien kotimarkkinoiden suojaaminen protektionistisilla keinoilla ovat maailmanlaajuinen kehityssuunta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on tuplahaaste viennistä elävälle Suomelle. Valopilkkujakin Häkämies näkee.
– Nyt on toivoa siitä, että EU ja Yhdysvallat voivat löytää ratkaisuja presidentti Joe Bidenin vihreän elvytyksen eli IRA-ohjelman pelisääntöihin. Tavoitteena on, että IRA:n kotimaisuusvaatimukset koskisivat mahdollisimman vähäisessä määrin eurooppalaisyrityksiä.Tämä olisi Suomellekin tärkeää, sillä Yhdysvallat on meille juuri nyt poikkeuksellisten mahdollisuuksien vientimarkkina.”
Suomen itsensä tulee olla pragmaattinen valtiontukien hyödyntämisessä, arvioi Häkämies.
– On syytä huomata, että Suomi on nyt poikkeamassa yhä enemmän valtavirrasta: meillä julkisen keskustelun fokus on yritystukien leikkaamisessa, mutta muualla suunta on päinvastainen. Eurooppalaisen valtiontukihöllennyksen jatkuessa myös kotimaan tukipolitiikassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yrityksillemme ei aiheudu kilpailuhaittaa muihin EU-maihin nähden.
EK esittää Suomen seuraavalle hallitukselle kuutta kansallisen EU-vaikuttamisen prioriteettia
1. EU-maat ottavat vahvempaa vastuuta oman taloutensa kestävyydestä. EU keskittyy asioihin, joita on perusteltua hoitaa unionin tasolla. Finanssisääntelyyn malttia.
2. Pidetään EU yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa – vahvistetaan Euroopan puolustusta.
3. Strateginen autonomia etenee – Suomen päätettävä mitä haluaa ja vaikutettava kokoaan suuremmin.
4. Sääntöpohjaista vapaakauppaa puolustetaan sekä ajetaan avointa ja reilua kilpailua maailmanlaajuisesti – EU:n valtiontukien maksamisessa vältetään ylilyönnit.
5. Suomen logistinen sijainti, talviolosuhteet ja pitkät sisäiset välimatkat huomioidaan EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
6. Jatketaan EU:n kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa, kilpailukyky samalla huomioiden.