Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen.
Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
– Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.
Toimintamalli perustuu kahdelle tukijalalle: Suomen päässä jalkaudutaan laajamittaiseen vientiyritysten aktivointiin ja Kiovasta käsin tuotetaan yrityksille konkreettisia markkinaselvitys- ja kumppaninhakupalveluita.
Ukrainasta voi tulla merkittävä kasvumahdollisuus myös monelle pk-yritykselle, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio.
– Tavoitteena on saada kahden vuoden aikana yli 200 suomalaisyritystä mukaan Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Ukraina voi tarjota Suomelle jopa 1–2 miljardin euron vuosittaisen lisävientipotentiaalin seuraavan vuosikymmenen aikana.
Ukraina tarvitsee apua eritoten tuhottujen asuntojen, koulujen, sairaaloiden, kuljetus- ja energiainfrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten uudelleenrakentamiseen.
Ukraina on määritellyt uudelleenrakentamisensa johtoajatukseksi build back better -periaatteen. Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan näihin odotuksiin vastaavaa huippuosaamista muun muassa energiaratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja kyberturvassa, teollisissa tuotantolaitteissa ja kaivosteknologiassa, rakentamisen ratkaisuissa sekä väestönsuojissa.
Ukrainan infrastruktuurin uudelleenrakennus on Maailmanpankin arvioiden mukaan yli 500 miljardin dollarin urakka. Lisäksi maalla on edessään satojen miljardien eurojen arvoinen puolustuksen ylösajo.
