Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on pitää hinnat vakaina. Se ei ehkä kuulosta jännittävältä – mutta on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä, kirjoittaa Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn blogissaan.
– Kun inflaatio ei herätä huolta eikä sitä tarvitse miettiä arjessa, olemme onnistuneet.
– Tätä varten meillä on selkeä tavoite: pitää hintojen vuotuinen nousu noin kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Tämä luo perustan vakaalle talouskehitykselle, jota tarvitaan työllisyyden, investointien ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi, Rehn jatkaa.
Samalla rahapolitiikka tukee EU:n laajempia taloustavoitteita, kuten kestävää kasvua ja rahoitusmarkkinoiden vakautta.
– Erityisesti finanssialan toimintakyky on tärkeää – kuten viime vuosien kriisien aikana on opittu.
Rehnin mukaan EKP:n rahapolitiikan strategia uudistettiin edellisen kerran vuosina 2020-21.
– Neljän vuoden takainen uudistus oli merkittävä. Panimme inflaatiotavoitteen uusiksi. Päätimme, että hintavakautta voidaan ylläpitää parhaiten pyrkimällä 2 prosentin inflaatiovauhtiin keskipitkällä aikavälillä.
– Sitouduimme symmetriseen tavoitteeseen. Toisin sanoen pidämme yhtä haitallisina sekä 2 prosenttia korkeampaa että sitä matalampaa inflaatiovauhtia. Olemme myös valmiita reagoimaan voimakkaasti ja pitkäaikaisesti alaspäin oleviin inflaatiopaineisiin, jotta torjumme deflaation vaaran.
Uusi strategia joutui pian testiin, Rehn toteaa. Euroaluetta kohtasi pian sarja tapahtumia, jotka nostivat hintoja ja inflaatiota voimakkaasti – ensin pandemia, sitten Venäjän laiton, brutaali sota Ukrainaa vastaan. Inflaatio kiihtyi kaksinumeroiseksi vuoden 2023 lopulla.
– Strategia osoitti toimivuutensa myös näissä olosuhteissa. Inflaatio taittui, kun nostimme korkoja voimakkaasti ja samaan aikaan energiahinnat tulivat alas. Inflaatio saatiin vakautettua ilman merkittävää työttömyyden nousua ja euroalueen talouden taantumaa. Säästyimme rujoilta yhteiskunnallisilta ja inhimillisiltä kustannuksilta, Rehn sanoo.
Maailma ei pysähdy, ja siksi strategiaa pitää arvioida säännöllisesti. Rehnin mukaan tänä keväänä tehdyssä laajassa arvioinnissa käytiin läpi rahapolitiikan perustat ja linjauksia tarkennettiin neljässä keskeisessä asiassa.
– 1. Tavoite pysyy, reagointi terävöityy. Sitoudumme jatkossakin symmetriseen 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Olemme valmiita reagoimaan vahvasti, jos inflaatio näyttää poikkeavan siitä pidemmäksi aikaa – kumpaan suuntaan tahansa. Näin pidämme inflaatio-odotukset ankkurissa ja ehkäisemme hintojen ja palkkojen hallitsematonta nousu- tai laskukierrettä.
– 2. Epävarmuus otetaan vakavasti. Talouden näkymiin liittyy yhä enemmän epävarmuustekijöitä – oli kyse sitten geopoliittisista jännitteistä, kauppasodasta, ilmastonmuutoksesta tai teknologian murroksesta. Siksi rahapoliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään entistä laajemmin herkkyys- ja skenaarioanalyyseja.
– 3. Rahoitussektorin vakaus on perusedellytys. Vakaat pankit, tukevat pääomapuskurit ja toimivat rahoitusmarkkinat ovat välttämättömiä myös hintavakauden kannalta. Siksi seuraamme ja arvioimme rahoitusjärjestelmän tilaa säännöllisesti osana rahapolitiikan analyysia.
– 4. Välineet kuntoon myös liian matalan inflaation varalta. Jos inflaatio ajautuu pitkäksi aikaa liian matalalle tasolle, siis selvästi alle tavoitteen – kuten se oli ennen pandemiaa – meillä on edelleen keinoja toimia. Ohjauskorko pysyy rahapolitiikan tärkeimpänä välineenä, mutta tarvittaessa voimme käyttää laajaa kirjoa välineitä, kuten ennakoivaa viestintää, pitkäaikaisia rahoitusoperaatioita tai omaisuuserien ostoja, Rehn jatkaa.
