Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,50 prosenttiyksiköllä.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on 22.3.2023 lähtien 3,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 3,75 prosenttia ja talletuskorko 3,00 prosenttia.
Koronnoston syynä on se, että EKP:n mukaan inflaatio on liian nopeaa, eikä se vaikuta vielä hidastuvan toivotusti. Nostamalla korkoja EKP pyrkii palauttamaan inflaatiovauhdin kahden prosentin tavoitteensa mukaiseksi.
Tiedotteensa mukaan EKP:n neuvosto on perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhtyy tarvittaessa toimiin varmistaakseen hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella. Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan. Euroalueen rahoitusjärjestelmälle pystytään tarvittaessa tarjoamaan likviditeettiä, jotta rahapolitiikan vaikutus voi välittyä talouteen toivotusti.
Tuoreimmat EKP:n asiantuntijoiden arviot valmistuivat maaliskuun alussa eli ennen jännitteiden voimistumista finanssimarkkinoilla, ja jännitteet voivat vaikuttaa talous- ja inflaatiokehitykseen. Inflaatiovauhti oli perusskenaariossa jo arvioitu hitaammaksi kuin vielä joulukuun asiantuntija-arvioissa, kun energian hinta oli alkanut laskea.
Inflaatiovauhti olisi maaliskuisten arvioiden mukaan keskimäärin 5,3 prosenttia vuonna 2023, enää 2,9 prosenttia vuonna 2024 ja 2,1 prosenttia vuonna 2025. Hinnankorotuspaineet eivät kuitenkaan ole väistyneet.
Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti nopeutui vielä helmikuussakin, ja asiantuntija-arvioissa se on tänä vuonna keskimäärin 4,6 prosenttia eli nopeampi kuin vielä joulukuussa ennakoitiin. Sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,5 prosenttia ja vuonna 2025 enää 2,2 prosenttia, sillä toimitushäiriöiden vaikutus pienenee, pandemiaan liittyneiden rajoitusten poistumisesta alkaa olla aikaa ja kysyntää on yhä vähemmän, kun rahapolitiikka kiristyy.
BKT:n kasvuvauhti on asiantuntija-arvioissa tänä vuonna keskimäärin 1,0 prosenttia eli nopeampi kuin joulukuussa ennakoitiin, sillä energian hinnan oletetaan olevan edullisempi ja talouden ennakoidaan selviytyvän aiempaa paremmin maailmantilanteen aiheuttamista ongelmista.
Vuosina 2024 ja 2025 BKT:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia, kun työmarkkinatilanne on vahva, luottamus tulevaisuuteen alkaa palautua ja reaalitulot elpyvät. Kasvuvauhti jää kuitenkin molempina vuosina hitaammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, sillä rahapolitiikka on tämänkertaisissa arvioissa kireämpää.
