Vain neljä prosenttia Ekonomistikoneen taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin. Ekonomisteista 86 prosenttia torjuu väitteen.
Kymmenen prosenttia on vailla mielipidettä tai kannastaan epävarma.
Kommenteissaan ekonomistit toteavat, ettei julkisen vallan väliintulolle ole perustetta, kun muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Ei ole myöskään takeita siitä, että veronalennukset siirtyisivät lopputuotteiden hintoihin.
– Polttoaineiden hinnannousu johtuu raakaöljyn hinnan noususta, ei verotuksen kiristymisestä. Verojen alentamisesta hyötyisivät lisäksi suurituloiset pienituloisia enemmän, perustelee emeritusprofessori Matti Pohjola.
– Ei ole perustetta julkiselle väliintulolle, jos muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Varsinkin yleinen polttoaineveron lasku olisi liian kallista, sillä se ei kohdentuisi tulotason mukaan. Jos hintojen muutos johtuu vakavasta markkinahäiriöstä, julkinen väliintulo voi olla paikallaan. Se kuitenkin edellyttää kohdennettua ja tilapäistä tukea eniten tarvitseville, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Ympäristöpolitiikan kustannusten kompensointi jakaa mielipiteet
Ekonomisteista 30 prosenttia arvioi, että hiiliveron kaltaisista ympäristöpoliittisista toimista aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla. Yli kolmannes, 36 prosenttia, torjuu ajatuksen kompensaatiosta. 30 prosenttia on kannastaan epävarma.
Kommenteissaan ekonomistit korostavat sitä, että hinnoittelun tarkoitus on nimenomaan ohjata ihmisten käyttäytymistä ympäristöä vähemmän kuluttavaan suuntaan.
Ekonomistit ovat huolissaan ohjausvaikutuksen vesittymisestä, mikäli eniten kärsiviä kuluttajia tai alueita kompensoidaan.
– Tuen avulla ei pidä poistaa kenenkään kannusteita käyttää fossiilisia polttoaineita säästeliäästi, summaa Suomen Pankin neuvonantaja Karlo Kauko ekonomistien yleisesti tunnistaman ongelman kommentissaan.
– Ympäristöpoliittiset toimenpiteet voivat olla helpommin hyväksyttävissä, jos niiden aiheuttamia kustannuksia kompensoidaan. Täytyy toki huomioida, että kompensointi ei saa tehdä tyhjäksi ympäristöpolitiikan vaikutuksia, perustelee Ekonomistipaneelin raadin puheenjohtaja, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, joka on kannastaan epävarma.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (Labore, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat.
