Elinkeinoelämän valtuuskunta Etla julkaisi tällä viikolla raportin ja muistion, joita oli tekemässä taloustieteilijä ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala yhdessä Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonnin kanssa.
Muistiossa ehdotetaan toimia, joiden avulla Suomen julkisen talouden toiminta voidaan turvata, vaikka samaan aikaan joudutaan tekemään mittavia sopeutustoimia. Muistio on hyvin ajankohtainen. Suomen talous on teknisesti taantumassa ja olemme ajautuneet Euroopan unionin tarkkailuluokalle.
– On oikeastaan onni, että rikomme rahaliiton vakaus- ja kasvusopimusta. Se on ajanut meidät tilanteeseen, että meidän on pakko uudistua ja tehdä muutoksia. Pelkästään sopeuttamalla Suomen taloutta ei pelasteta. Tarvitsemme rinnalle selkeän strategian kasvun edistämiseksi, Tervala sanoo Verkkouutisille.
Neljä toimea
Raportin mukaan juustohöylällä leikkaamisen ajan pitäisi olla ohi. Sopeuttamistoimien vaikutuksia pitää arvioida ja luoda edellytyksiä talouskasvulle. Tervala nostaa muistion perusteella esiin neljä toimenpidettä. Yksi niistä on palkkamaltti, jonka puolesta hän on puhunut jo pitkään.
– Meidän pitää luoda toimia, jotka korvaavat julkista kysyntää. Koska olemme eurossa, niin tarvitsemme palkkamalttia, jotta hintakilpailukykymme parantuu, ja vienti rupeaa menestymään paremmin, Tervala sanoo.
– Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia eli pidempiä työuria. Työssäkäyvä ihminen maksaa veroja eikä nauti tulonsiirroista. Työurien pidentäminen alusta ja lopusta vähentää julkisia menoja ja lisää verotuloja.
Tervalan mukaan työurien pidentäminen on yksi parhaista toimenpiteistä, jolla vakiinnutetaan velan ja bruttokansantuotteen suhdetta.
Tärkeää on myös parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että julkista taloutta pitää sopeuttaa. Tutkimukset osoittavat, että määrä ei riitä vaan sopeutustoimissa pitää huomioida niiden vaikutus. Sopeutustoimien ulkopuolelle kannattaisi jättää lapsiperheet, koulutus, tutkimus ja innovaatiorahoitus ja turvallisuus.
– Meidän pitää priorisoida menoja ja käydä arvokeskustelua niistä.
Tutkimukset osoittavat, että verotuksellisesti Suomen liikkumavara on pieni.
– Suomessa on jo valmiiksi korkeat veroasteet, joten verojen korottamisen negatiiviset vaikutukset talouskasvulle voisivat olla suuremmat kuin monessa muussa maassa. Se on syytä huomioida, Tervala sanoo.
– Emme raportissa täysin tyrmää veronkorotuksia, mutta jos veroasteita nostetaan, niin se vaikuttaa talouteen erittäin kielteisesti. Enemmänkin kiinnittäisimme huomiota ympäristöveroihin, verotukiin ja verotuksen porsaanreikien tukkimiseen.
Mallia Saksasta
Suomi on jäänyt verrokkimaistaan Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. Kehitys alkoi jo finanssikriisin jälkeen. Suunnan muuttaminen vaatii polkua, joka vie yli hallituskausien. Sen takia istuvan hallituksen velkajarru-laki oli tärkeä.
Mallia talouden suunnan oikaisemisesta Suomi voi ottaa Saksasta.
– 2000-luvun alussa Saksa oli rikkonut rahaliiton vakaus- ja kasvusopimusta, sen alijäämä oli iso ja työttömyys oli suurta, Tervala sanoo.
– Saksan liittokanslerina oli Gerhard Schröder, ja hän ajoi läpi uudistuksen nimeltä Agenda 2010. Paketissa oli palkkamaltti, työmarkkinauudistuksia ja Saksassa pidettiin menokuria.
Agenda 2010 otettiin Saksassa käyttöön vuonna 2003 ja ennen finanssikriisiä Saksan talous oli jo jaloillaan.
– Jos Suomessa toteutettaisiin Agenda 2030, niin olisimme jo seuraavalla vuosikymmenellä jaloillamme, Tervala sanoo.
Suomen ja Saksan taloudet ovat rakenteeltaan erilaisia. Suomi oli pitkään metsäteollisuuden ja Nokian varassa. Tervala myöntää, että rakenteellisten toimien ohella Suomen talous vaatisi uudistumiskykyä.
– Mitä pienempi maa, sitä erikoistuneempi sen viennin rakenne on. Tarvitsemme uusia aloja, jotka täyttävät Nokian matkapuhelimien ja metsäteollisuuden jättämiä aukkoja.