– Euroalueen lokakuun ostopäällikköindeksit viitoittavat yhteisvaluutta-alueen alakuloisen talousvireen pitkittymiseen, arvioi OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kommentissaan.
Talouden tuoreiden luottamuslukujen perusteella teollisuus on säilynyt edelleen talouden riippakivenä, ja sektorin näkymät ovat heikentyneet entisestään.
Teollisuus kärsii asiakasyritysten kasvaneesta varovaisuudesta, korkojen noususta ja monilla aloilla käynnissä olevasta varastosopeutuksesta.
– Teollisuuden suhdannekuvan surkeutta alleviivaa se, että sektorin luottamustasot ovat tasoilla, joita mitataan tyypillisesti vain kriiseissä, OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa teollisuus on toistaiseksi pystynyt sinnittelemään jo kerätyllä tilauskannalla, mutta uusien tilausten vähäisyys on iso huolenaihe.
– Teollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet niin vaisusti, että teollisuuden suhdannealhoon ei ole näköpiirissä nopeaa käännettä.
Palvelusektori on toistaiseksi saanut tukea erittäin vahvasta työmarkkinatilanteesta ja kotitalouksien korona-aikana keräämien säästöjen purkamisesta, Hännikäinen sanoo.
– Nyt myös palvelualojen tilanne on heikkenemässä ja teollisuuden anemia on valumassa palvelusektorin taakaksi. Euroalueen tulevan kehityksen kannalta kriittistä on, kuinka kestokykyisenä palvelusektori pysyy.
– Näkemyksemme mukaan euroalueen kasvun eväät ovat vähissä ja talousalue keikkuu loppuvuoden aikana taantuman partaalla. Teollisuuden anemia jarruttaa talouden aktiviteettia ja palvelualojen paras vire on jäänyt jo taakse. Lähi-Idän konfliktin ruokkima epävarmuus sekä öljyn hinnannousu jarruttavat myös talouden kehitystä, Hännikäinen arvioi.
EKP siirtymässä tarkkailuasemiin
Hännikäisen arvion mukaan tuoreet tiedot talouden vaisusta vireestä eivät todennäköisesti muuta Euroopan keskuspankin rahapolitiikkanäkymää.
– Ennakoimme EKP:n pitävän torstaina rahapolitiikkalinjansa ennallaan ja asemoituvan tarkkailuasemiin seuraamaan euroalueen talous- ja inflaatiokehitystä. EKP vihjaili jo syyskuussa haluistaan asettua tarkkailukannalle ja tämä viesti on voimistunut entisestään EKP-jäsenten viimeaikaisissa kommenteissa. Koronnostosyklin taukoaminen kymmenennen perättäisen koronnoston jälkeen on merkittävä virstanpylväs ja signaloi keskuspankin varovaisemmaksi muuttunutta linjaa.
Hänen mielestään EKP:n aiempaa varovaisempaa rahapolitiikkalinjaa puoltaa talouskuvaan liittyvä epävarmuus sekä euroalueen inflaatiopaineiden hellittäminen.
– Jo tehdyt historiallisen voimakkaat koronnostot vaikuttavat pitkällä viiveellä talouteen, joten nyt on oikea aika siirtyä tarkkailuasemiin.
Hännikäisen mukaan EKP:n on myös huomioitava geopolitiikkariskien voimistuminen ja kansainvälisten pitkien korkojen nousu politiikkalinjaa asetettaessa.
– Ennakoimme EKP:n ohjaistavan rahapolitiikkalinjan pysyvän pidemmän aikaa kireänä inflaatiopaineiden nujertamisen takaamiseksi. EKP-jäsenten kommenttien perusteella talletuskorko tullaan pitämään pitkälle ensi vuoden puolelle nykyisellä 4,0 prosentin tasolla ja ennustamme ensimmäistä koronlaskua ensi vuoden syksylle. Nopeaa käännettä rahapolitiikkalinjaan ei siis ole luvassa, hän arvioi.