Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan Kiina on jo pitkään hyötynyt siitä, että se on toiminut niin sanottuna tehtaana Yhdysvalloille ja muulle maailmalle. Tästä on osoituksena Kiinan vienti Yhdysvaltoihin, joka ylittää USA:n viennin kiinaan.
Kiinalainen hyvinvointi on riippuvainen EU:n ja USA:n markkinoista, joten yhteistyön syventäminen Venäjän kanssa ei olisi Kiinan johdolle helppo valinta.
– Kiinalainen hyvinvointi kuitenkin isolta osalta vielä nojaa siihen, että vienti raksuttaa, ja ne markkinat ovat EU:ssa ja USA:ssa. Sen vaarantaminen on kyllä valtava riski Kiinan johdolle, kun talouskehitys on muutenkin viimeiset kolme vuotta ollut aika heikkoa pandemian seurauksena, Koivu pohtii Uuden Suomen markkinaraadissa.
Ekonomistin mukaan olisikin Kiinalle ”äärettömän riskialtista” viedä nykyisessä taloustilanteessa kauppasotaa pidemmälle.
Tuuli Koivun lisäksi markkinaraadissa keskustelivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori.
Keskustelussa Risto E.J. Penttilä yhtyy joiden asiantuntijoiden esittämään väitteeseen, jonka mukaan USA:n ja Kiinan välistä kilpailu voi kutsua uudeksi kylmäksi sodaksi. Toimitusjohtaja kuitenkin muistuttaa, että uusi kylmä sota on luonteeltaan hyvin erilainen kuin edellinen.
– Ollaan tilanteessa, jossa on Kiina ja Kiinan kaverit vastaan länsi ja lännen kaverit. Kyllä tätä voi kutsua uudeksi kylmäksi sodaksi, kun muistetaan, että se ei ole mikään toisinto siitä ensimmäisestä, Penttilä kommentoi markkinaraadissa.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välit viilenivät entisestään viime vuonna kun USA päätti tukea kotimaista puolijohteiden tuotantoa ja asettaa niille vientikiellon Kiinaan. Tänä vuonna jännitteet ovat saaneet uusia kierroksia USA:n väitteistä, joiden mukaan Kiina suunnittelee antavansa aseapua Venäjälle.
EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan, mikäli Kiina antaisi aseapua hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvälle Venäjälle, olisi USA:n vastattava siihen.
– Keinot jäävät nähtäväksi. Ehkä myös talouteen liittyviä sanktioita voidaan käyttää. Yhdysvallat varmasti katsoo myös Eurooppaan ja Brysselin suuntaan ja kysyy, että mitäs te teette. Silloin ollaan mahdollisessa kierteessä, ja poliittisesti ja taloudellisesti suhteet entisestään heikkenevät, kommentoi Vuori.
Risto E.J. Penttilän mukaan suora aseapu näyttää epätodennäköiseltä, mutta Kiina pyrkii tukemaan Venäjää muuta kautta.
– Todennäköisempää on, että Kiina käyttää kavereitaan, eli Pakistania, Pohjois-Koreaa ja Afrikan maita, joiden kanssa sillä ja Venäjällä on sotilaallista yhteistyötä. Se käyttää siis kiertoteitä, mutta senkin Yhdysvallat haluaa nyt torpata, Penttilä arvioi.
