Suomessa on nurinkurinen tilanne, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen sanoo.
– Haluamme tuottavuuskasvua, mutta emme sitä oikein halua hyväksyä. Tarvittaisiin ajattelutavan muutos. Kuten Ruotsissa, Pakarinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa Suomen talouden kannalta keskeinen kysymys on tuottavuuden vauhdittaminen.
– Tuottavuuskasvu tapahtuu yrityksissä. Mikäli yrityksen tuottavuus on korkea eli sitä mitä taloudessa halutaan, yritys menestyy. Yrityksen menestymisestä seuraa yrityksen omistajien menestyminen, Pakarinen huomauttaa.
Pakarinen selventää, mitä tarkoittaa ajattelutavan muutoksella. Ensin hän erittelee, miten Suomessa ajatellaan menestymisestä:
– Julkisuuden tuoreessa esimerkissä leimataan noin 200 henkeä, jotka tienaavat yli miljoonan vuodessa yhteiskunnan suurina väärintekijöinä, kun he tienaavat muita enemmän ja saavat nyt helpotusta suureen verotaakkaansa, hän huomauttaa.
Toisin on Ruotsissa. Siellä rikkaita ei automaattisesti leimata ahneiksi väärintekijöiksi.
– Ruotsi tunnisti tämän ajatteluvirheen 1990-luvulla sosiaalidemokraattien johdolla. He ymmärsivät, että yrityksen menestymisellä on kytkös niiden omistajien menestymiseen ja ajattelivat sallia tämän. Kun ajattelutapa muuttui, suhtautuminen vaurastumiseen muuttui koko yhteiskunnassa. Käännös kohti kevyempää verotusta oli alkanut jo toki aiemmin. Ruotsissa paljon tienaavat ja tuottavien yritysten omistajat nähdään yhteiskunnassa arvokkaina. Veronmaksajina, joita Ruotsi tarvitsee lisää, Pakarinen kirjoittaa.
Pakarisen mukaan Ruotsi on ymmärtänyt, että tuottavuuden vauhdittaminen lisää vaurastumista toisilla enemmän kuin toisilla.
– Mutta pohjoismainen kireä verotus tasaa tulo- ja varallisuuseroja kuitenkin voimakkaasti. On parempi antaa vaurastumisen edetä ja talouden kasvaa, koska pitkällä aikavälillä siitä hyötyvät kaikki.
Suomalaisessa ajattelussa oman työnsä hedelmiä ei saisi pitää
Pakarisen mukaan Suomessa halutaan tuottavuuskasvua, mutta siitä ei yksilöt saisi hyötyä merkittävästi.
– Talous polkee paikallaan ja kaikkien hyvinvointi heikkenee pitkällä aikavälillä. Samalla kyvykkäimmille kasvaa kannustimet muuttaa Suomesta pois talouden dynamiikaltaan parempiin maihin, Pakarinen sanoo.
Hänen mukaansa matkapuhelinvalmistaja Nokian nousu 1990-luvulla on mainio esimerkki.
– Tuottavuus kasvoi kohisten ja meillä oli maailman arvokkain yritys. Vielä jälkikäteenkin kauhistellaan, kun tuloerot kasvoivat hieman samaan aikaan. Olisiko ollut parempi olla ilman tuottavuuskasvua?
Pakarinen kysyy, miksi Suomi haluaa lisää tuottavuutta, mutta ei sitten salli sitä täysissä määrin.
– Jos jatkamme näin, pysymme pääomaköyhänä maana. Sillä heti kun tuottavuuskasvu vauhdittuu, yritystä ollaan ostamassa ulkomaille, kun kotimaasta ei löydy riittävästi yksityisiä pääomia kasvua tukemaan.
Ekonomistin mukaan väliä ei ole vain sillä, miten tämä hetken suurituloiset suhtautuvat itse käytävään keskusteluun.
– Myös sillä on väliä, millaisen kuvan annamme nuoremmille sukupolville. Onko suurten tulojen eli korkean tuottavuuden ja muille hyvän tekeminen hyväksyttävää ja tavoiteltavaa Suomessa vai onko se jotenkin epäilyttävää ja paheksuttavaa?
Pakarisen mukaan on myös oikeudenmukaista, että oman työn hedelmistä saa itse pitää ison osan.
Siksi hänen mukaansa Suomessa pitäisi rohkaista ja kannustaa kaikkia tavoittelemaan tienaamaan ja vaurastumaan enemmän.
– Sillä ellemme Suomessa sitä tee, joku muu maa sen tekee ainakin. Esimerkiksi naapurimme Ruotsi ja Viro.
– Miten ajattelutavan muutos kohti ruotsalaisempaa ajattelutapaa saataisiin aikaiseksi?, Pakarinen kysyy lopuksi.
LUE MYÖS:
Sijoittaminen vai asuntolainan lyhennys? Asiantuntija suosittelee nyt toista
Asiantuntija lyö luvut pöytään: Näin paljon pitäisi saada rahaa säästöön kuukaudessa
Suomessa on nurinkurinen tilanne. Haluamme tuottavuuskasvua, mutta emme sitä oikein halua hyväksyä. Tarvittaisiin ajattelutavan muutos. Kuten Ruotsissa.
Suomen talouden kannalta keskeinen kysymys on tuottavuuden vauhdittaminen. Tuottavuuskasvu tapahtuu yrityksissä. Mikäli…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 28, 2025