OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen pitää epätodennäköisenä, että Suomen luottoluokitus tulisi laskemaan seuraavan vuoden aikana.
– En näe, että isossa kuvassa tilanne olisi merkittävästi muuttunut. Toki talouden kuva on jonkin verran huonompi, jos ajatellaan talousnäkymää vuoden alkuun verrattuna. Jos ajatellaan, miten markkinoilla hinnoitellaan Suomen valtionlainoja verrattuna vastaaviin verrokkimaihin, siellä ei ole tapahtunut muutosta, että markkinat näkisivät tilanteen olevan kallistumassa johonkin suuntaan. Luokittajat ovat antaneet ’vakaat näkymät’ Suomelle, Heiskanen sanoo Verkkouutisille.
Suomen valtionlainojen korot ovat hieman nousseet verrattuna alkuvuoteen. Heiskasen mukaan tämä liittyy yleiseen talouskehitykseen ja korkonäkymiin euroalueella.
– Jos vertaa Suomea Itävaltaan, joka on vastaavan luottoluokituksen maa ja taloudelliselta tilanteeltaan samankaltainen, niin siellä on menty käsi kädessä eli mitään erityistä riskihinnoittelua ei ole näkyvissä Suomen valtionlainoissa, hän muistuttaa.
Luottoluokitukset ovat valtiolle tärkeitä rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi ja lainanoton kustannustehokkuuden varmistamiseksi.
Valtiolla on sopimusperusteiset luottoluokitukset kahdelta laitokselta: Fitchilta ja Standard & Poor’silta (S&P).
Molemmat luottoluokitusyhtiöt ovat antaneet Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA+-luottoluokituksen ’vakailla näkymillä’. Se on toiseksi paras luottoluokitus.
Yhtiöt tarkastelevat Suomen luottoluokituksia pari kertaa vuodessa.
Heiskanen muistuttaa, että kehysriihessä ollaan tärkeiden asioiden äärellä. Luottoluokitusnäkymien säilyminen vakaana vaatii, että talouspolitiikassa pystytään toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä, joilla talous alkaa kohentua.
– Jos ja kun talous kehittyy ennakoidusti ja tilanne alkaa jonkin verran kohentumaan kohti loppuvuotta, niin en näe että tässä luottoluokitusten puolesta tulee muutosta siihen, mikä tilanne on ollut.
Heiskasen mukaan korkotaso tulee todennäköisesti olemaan pysyvästi korkeammalla kuin viime vuosikymmenellä.
– Korkotason nousu lisää kustannuksia ja vaikeuttaa valtiontalouden tilannetta. Ottaen huomioon, että pidemmän aikavälin valtiontalouden skenaarioissa ja kestävyyslaskelmissa on aina oletettu, että korko nousee, niin se ei merkittävästi muuta pidemmän aikavälin näkymää.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että julkisyhteisöjen alijäämä nousee tänä vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä. OP:n ennusteen mukaan alijäämän odotetaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia. OP:n arvioon on otettu huomioon suhdannetekijöitä ja taloutta tervehdyttäviä toimia. Heiskasen mukaan alijäämän odotetaan laskevan ensi vuonna ja velkasuhde alkaa vakautumaan.
– Luvut kuvastavat, että toimenpiteisiin on tarvetta. Täytyy muistaa, että muuallakin on vajeongelmia. Jos Suomea vertaa euromaihin keskimäärin tai joihinkin suuriin maihin, niin ei meidän tilanne ole hirvittävän poikkeava. Meillä on pidemmän aikavälin kestävyysvaje, jota ei ole kunnolla pystytty korjaamaan. Se on pitkällinen prosessi ja tässä vaiheessa pitäisi saada suunta kääntymään, että ollaan uskottavasti kurssilla, jossa tilanne pystytään kohentamaan.
Heiskasen mukaan kehysriihessä olisi tärkeä toteuttaa linjatut toimet.
– Tarvitaan laajapohjaisia menosäästöjä ja veropohjan vahvistamista. Toimet ja lopputulos ovat kuitenkin eri asioita. Tarvitaan käänne, että vaje pienenee aidosti ja menee kohti tavoiteltuja tasoja ja velka-aste laskee. Mario Draghin tyyppisesti toimenpiteiden täytyy olla ’whatever it takes’, Heiskanen toteaa viitaten Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan kuuluisaan lausahdukseen.
Draghi sanoi sen heinäkuussa 2012 pitämässään puheessa kuvatessaan euroalueen tilaa.
