Talouskasvun kannalta tässä tehdään oikeita asioita. Taloustieteilijöitä on selvästi kuunneltu, hallituksen kehysriihen päätöksiä kommentoi Verkkouutisille Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Kokonaisuus on oikeansuuntainen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa talouskasvua ei ole, mutta tuloerot ovat pienet, menoleikkausten täytyy olla pääosissa, kuten nyt on. Veronkorotukset puolestaan saisivat olla pienessä osassa ja nyt näin on. Verotuksen painopisteen muutokset ovat taloustieteen suositusten mukaisia, Kangasharju arvioi.
Osana kasvupakettia suurille teollisille investoinneille on tulossa verokannustin. Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen.
Kangasharju pitää tätä tervetulleena päätöksenä.
– Tällaiseen pakettiin oli rahkeet ja katsotaan mihin se riittää, hän toteaa.
Kangasharju nostaa myös esiin, että hallitusohjelmassa mainitusta neljän miljardin euron investointipaketin kohtalosta hallitus ei tiistaina viestinyt mitään.
– Mitä tälle investointipaketille tapahtuu, esimerkiksi Tunnin junan osalta. Se olisi mielenkiintoista kuulla, hän pohtii.
Veropäätösten osalta merkittävin toimi oli arvonlisäveron yleisen kannan korottaminen 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin.
Miten arvonlisäverotuksen korotus tulee kohdentumaan ja joutuuko maksajaksi kuluttaja vai yritys?
– Se onkin mielenkiintoien kysymys, koska nosto koskee niin laajasti eri aloja. Mahdoton sanoa, kuka on lopulta maksaja. Se riippuu lopulta kilpailutilanteesta eri toimialojen kesken, että pystytäänkö ja halutaanko veronkorotusta viedä hintoihin markkinaosuuksien voittamisen mielessä, Kangasharju arvioi.
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään ensi vuonna tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Kangasharju pohtii tämän vaikutuksia.
– Nyt pitäisi laskea tarkemmin, onko se vaikutus plus miinus nolla. Solidaarisuusveron alaraja nousee edelleen 150000 euroon, mikä lieventää progressiota. Kun indeksiä jäädytetään jo 88000 eurosta ylöspäin, niin se taas jyrkentää sitä, joten kun laskelmat valmistuvat, niin on mielenkiintoista nähdä, mikä on nettovaikutus.
Kangasharju nostaa esiin sopeutuspaketista myös norminpurkuihin liittyvän konkretian.
– Juha Sipilän (kesk.) hallitus halusi aikanaan purkaa normeja kolmella miljardilla eurolla, mutta tulos oli nolla. Kiinnitti huomiota, että nyt hallituksella on konkreettisia kohtia, mistä normeja puretaan säästömielessä: valtiolle 150 miljoonaa euroa, kunnille 100 miljoonaa ja sote-alueille 150 miljoonaa euroa. Ei tämä nyt miljardiluokassa vielä ole, mutta puuha on nyt astetta konkreettisempaa.
