Eläketurvakeskuksen ekonomistin Sanna Tenhusen mukaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työssä jatkaminen nostaa eläkettä lykkäyskorotuksen ja uuden karttuvan eläkkeen kautta.
– Jos siirtyy eläkkeelle vasta oman vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, jokainen kuukausi korottaa eläkettä. Korotus on 0,4 prosenttia eläkkeen määrästä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 2 000 euron eläkkeessä 8 euron nousua jokaista kuukautta kohden, hän toteaa blogikirjoituksessa.
– Lisäksi työskentelystä kertyy vuositasolla uutta eläkettä 1,5 prosenttia ansioista. Esimerkiksi 3 000 euron palkalla kuukauden pidempään jatkaminen töissä tarkoittaisi 45 euroa lisää eläkettä vuodessa, eli 3,75 euron korotusta kuukausi eläkkeeseen.
Ekonomistin mukaan ensi vuoden alussa eläkkeisiin tehtävä korotus on herättänyt keskustelua siitä, kannattaako eläkkeelle vuodenvaihteessa siirtyvän ajoittaa eläkkeen aloitus jo vuoden 2022 joulukuulle.
– Tänä vuonna työeläkeindeksi on korkea nopean yleisen hintatason nousun vuoksi: eläkkeitä korotetaan vuoden 2023 alussa 6,8 prosentilla. Koska palkkojen kehitys on ollut hintojen nousua hitaampaa, eläkekarttumaa korottava palkkakerroin jää tätä selvästi matalammaksi.
– Vuoden alussa eläkekarttumaa korotetaan 3,8 prosentilla. Tästä johtuen joulukuussa eläkkeen aloittava saa suuremman korotuksen eläkkeeseen kuin tammikuun puolella eläkkeelle siirtyvä.
Sanna Tenhusen mukaan eläkkeelle siirtymisen lykkääminen nostaa kuitenkin eläkkeen määrää joka kuukausi.
– Lopulta indeksien tuoma ero eläkkeen määrään kuroutuu umpeen ja kuukausieläke kasvaa korkeammaksi kuin se olisi ollut, jos olisi jäänyt eläkkeelle joulukuussa.
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että omaa eläkettään voi korottaa pysyvästi siirtymällä myöhemmin eläkkeelle. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen Eläkebarometri-kyselystä, joka toteutettiin keväällä.
Toukokuussa kerättyyn Eläkebarometriin vastasi 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
