Ruotsin maaseutu on elinvoimaisempi kuin Suomen, ja sen takana on lukuisia eri syitä. Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja avaa asiaa Talouselämässä julkaistussa kolumnissaan.
Erämaja kertoo viime aikoina viettäneensä aikaa Ruotsin Kronobergin läänissä. Alueen muutaman tuhannen asukkaan taajamat vaikuttavat elinvoimaisilta – erikoiskauppoja riittää eikä tyhjiä liiketiloja juuri näy.
– Kulkiessani näiden kyläkeskusten katuja mieleni täyttyy nostalgisella tunnelmalla lapsuuteni Suomesta, Erämaja harmittelee.
Suomessa tilanne on päinvastoin. Tilanne on siinä mielessä nurinkurinen, että Ruotsissa väestö keskittyy Suomeakin enemmän suurten kaupunkien ympärille, mutta silti pikkukunnat ovat elinvoimaisia.
Erämajan syyttävä sormi osuu ensimmäiseksi kaupan rakenteeseen. Suomessa palvelut sijoitetaan kyläkeskusten sijaan kaukaisiin peltomarketteihin ja huoltoasemille. Se vetää kuluttajat pois keskustoista.
– Moottoritien varteen rakennetut keskittymät syövät luonnollisesti kylien elinvoimaa ja kaventavat pienyrittäjien menestymisen edellytyksiä. Ruotsissa vastaavanlaista keskittymistä ei ole tapahtunut, Erämaja selittää.
Toinen tekijä on Erämajan mukaan maahanmuutto. Ruotsissa maahanmuuttajat pitävät monissa pikkukunnissa yllä kaupan ja palveluiden kysyntää sekä työvoiman tarjontaa.
Kolmanneksi Erämaja nostaa esiin kulttuurin. Esimerkiksi Ruotsin Smålannissa yrittäjyys on näkyvä osa alueen identiteettiä, ja pienestä maakunnasta on ponnistanut maailmankuuluja brändejä kuten Ikea, Husqvarna ja Kosta Boda.
– Myös kuluttaminen on arjessa läsnä eri tavalla, mikä ei ole ihme, sillä keskituloisen palkansaajan verotus Ruotsissa on selvästi matalampi kuin Suomessa, Erämaja muistuttaa.
Pienissä taajamissa yhteisöllisyys kannustaakin yrityksiä tukemaan paikallisia toimintoja, ja asukkaat taas kuljettavat rahansa paikallisiin palveluihin. Näin syntyy pääekonomistin mukaan hyvän kierre.
Suomessa vastaavaa henkeä löytyy vaikkapa Pohjanmaalta, joka valittiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa elinvoimaisuudeltaan vahvimmaksi maakunnaksi.
– Ruotsin esimerkki ja Pohjanmaan barometrimenestys osoittavat kuitenkin, että pientenkin paikkakuntien elinvoimaa on mahdollista ylläpitää ja kehittää, jos rakenteet, yrittäjyys ja yhteisöllisyys tukevat toisiaan, Erämaja linjaa.