Suomen talous voi supistua ennakoitua enemmän tänä ja ensi vuonna. Nollakasvulla selviäminen olisi Elinkeinoelämä EK:n johtaja Sami Pakarisen mukaan loistava suoritus tässä suhdannetilanteessa.
– Rakennusinvestoinnit muodostavat noin 14 prosenttia BKT:sta. On perusteltua olettaa, että rakennusinvestointien supistuminen alkaa tänä vuonna kaksinumeroisilla luvuilla. Etenkin asuntorakentamisen volyymi tippuu voimakkaasti. Valmistuneiden asuntojen määrä voi laskea 1940-luvun tasolle, Pakarinen toteaa X-viestiketjussaan.
Syy epäselvään tilannekuvaan on viive asuntojen aloitustiedoissa. Lupakehitys on jo synkkää, mutta sekin todennäköisesti antaa Pakarisen mukaan tilanteesta liian ruusuisen kuvan. Asuntoaloitusten arvioidaan olevan tänä vuonna 16 000 asuntoa, mikä on iso pudotus viime vuodesta.
– Rakennusinvestointien supistuminen esimerkiksi 10-15 prosenttia heijastuisi suuruusluokkana vajaan 1 prosenttiyksikön verran enemmän negatiivisesti koko talouteen verrattuna nykyennusteisiin, Pakarinen laskee.
Julkinen kulutus ajoi talouden kasvua vuoden toisella neljänneksellä.
– Jokainen voi pohtia, kuinka kestävällä pohjalla kasvu tällöin lepää, kun julkisen talouden ongelmatkin ovat niin valtavat.
– Ilman noin voimakasta kasvua kokonaiskysyntä olisi tullut alaspäin. Kysymys kuuluu, mitä noin merkittävän kasvun takana oli?
Pakarinen jatkaa, että iso selittävä tekijä lienee julkisen sektorin palkkasumma. Julkisen sektorin palkkasumma kasvoi kesäkuussa 17,1 prosenttia vuodentakaisesta (yksityisellä 6,2 %), mihin vaikuttivat kesäkuussa maksuun tulleet suuret sopimuskorotukset ja kertaerät.
– Kolmanneksi tavaravienti. Tavaraviennin volyymin viimeisimmän 12 kuukauden muutos oli -4,5 prosenttia, Pakarinen kirjoittaa.
Heinäkuussa viennin volyymi laski puolestaan 11,1 prosenttia.
– Ei siis välttämättä ihmeempää, mutta volyymeissa ero pistää silmään. Talouden kannalta tietysti tärkeintä on nettovienti, joka on nyt plussalla.
Pakarinen toteaa, että lähikuukausien näkymä on hyvin epävarma.
– Onneksi putkessa on paljon myös investointeja, jotka tukevat Suomen talouden kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Rakennusinvestoinnit muodostavat n. 14 % BKT:sta. On perusteltua olettaa, että rakennusinvestointien supistuminen alkaa tänä vuonna kaksinumeroisilla luvuilla.
Etenkin asuntorakentamisen volyymi tippuu voimakkaasti. Valmistuneiden asuntojen määrä voi laskea 1940-luvun tasolle.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 3, 2023
Toiseksi julkinen kulutus. Se ajoi talouden kasvua vuoden toisella neljänneksellä.
Jokainen voi pohtia, kuinka kestävällä pohjalla kasvu tällöin lepää, kun julkisen talouden ongelmatkin ovat niin valtavat. pic.twitter.com/MKpKTP7QvZ
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 3, 2023
Iso selittävä tekijä lienee julkisen sektorin palkkasumma.
Kuinka paljon tämä kesäkuun hyppäys palkkasummassa on vaikuttanut historiallisen suureen julkisen kulutuksen kasvuun?
Tästäkin voi tulla tarkentuminen alaspäin tai takapakkia muina neljänneksinä. https://t.co/8QDm6Qf7th
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 3, 2023
Tavaravienti kulkee vähän eri tahtia kansantalouden tilinpidon lukujen kanssa, mutta syy voi olla esim. maksutaseen tarkastelussa.
Ei siis välttämättä ihmeempää, mutta volyymeissa ero pistää silmään.
Talouden kannalta tietysti tärkeintä on nettovienti, joka on nyt plussalla.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 3, 2023
