Venäjä-asiantuntija ja taloustieteilijä Anders Åslund sanoo hyökkäyssodan Ukrainassa ajaneen Venäjän talouden varsin ahtaalle.
Hän on koonnut X:n ketjuunsa runsaasti merkkejä, joiden perusteella Moskovan taloustilanne on varsin erilainen kuin mitä virallinen Venäjä antaa julkisesti ymmärtää.
Alkuun Åslund huomauttaa nousevasta inflaatiosta. Virallisesti puhutaan liki kymmenestä prosentista. Åslund uskoo todellisen kausitasoitetun hintojen nousun olevan kuitenkin tätä korkeampaa. Venäjän keskuspankin ohjauskorko on puolestaan nostettu jo ennätykselliseen 21 prosenttiin lokakuun lopussa. Reaalikorko on siis noin 11 prosenttia.
Korkotason on jopa varoitettu johtavan Venäjällä konkurssiaaltoon. Kyse ei ole pelkästään läntisistä arvioista. Näin on todennut esimerkiksi Venäjän suurimman valtionyhtiön Rostehin toimitusjohtaja ja diktaattori Vladimir Putinin lähipiiriläinen Sergei Tshemezov. Tshemezov tilitti hiljattain, että lainojen korkokulujen nousu syö yritysten voitit ja tekee investoinnit mahdottomiksi. Hän arvioi tilannetta vielä ennen uusinta koronnostoa.
Moni asiantuntija on ennakoinut, että korkoa aiotaan nostaa entisestään inflaation kiihtyessä. Näin uumoilee myös Åslund.
Ruotsalaisasiantuntija näkee ongelmia myös Venäjän työmarkkinoilla. Virallinen työttömyysaste on vain 2,4 prosenttia. Hänen mukaansa liikatyöllisyys on johtanut massiivisiin palkankorotuspaineisiin. Tämäkin vauhdittaa inflaatiota. Venäjältä on tullut muutenkin viitteitä työvoimapulasta.
Hyvin ei mene myöskään valuutalla.
– Korkeasta reaalikorkotasosta huolimatta rupla on pudonnut 100 ruplaan dollarilta. Yhdellä dollarilla sai 34 ruplaa vuonna 2013, ekonomisti huomauttaa.
Aiempaa matalammat öljyn ja kaasun hinnat ja läntiset talouspakotteet ovat Anders Åslundin mukaan puolestaan pudottaneet niiden osuuden Venäjän valtion tuloista perinteisestä noin 50 prosentista 31 prosenttiin tänä vuonna. Venäjälle elintärkeistä vientituloista ne kattavat yhä tiettävästi noin kaksi kolmasosaa. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan tiedetä, koska Venäjän keskuspankki on lakannut julkaisemasta yksityiskohtaisia vientitietoja.
Sotilas- ja turvallisuusmenot taas kattavat ensi vuoden budjetista virallisestikin häkellyttävät 41 prosenttia.
– Kiitos vuodesta 2014 lähtien voimassa olleiden läntisten finanssipakotteiden, Venäjä ei saa enää mistään ulkomaanlainoja. Se on joutunut vähentämään velkojaan ulkomaille vuoden 2013 730 miljardista dollarista noin 300 miljardiin dollariin. Venäjä pystyy kattamaan vain kahden prosentin budjettivajeen vuosittain eli noin 40 miljardia dollaria.
Ongelmiin on jo reagoitu tänä vuonna esimerkiksi suurimmilla veronkorotuksilla vuosikymmeniin.
Anders Åslundin mukaan Venäjän ainoa todellinen hätäkassa löytyy kansallisesta hyvinvointirahastosta. Tämän vuoden maaliskuun lopussa siellä oli noin 55 miljardia dollaria.
– Nykyisillä öljyn hintatasolla ja budjettivajeilla se loppuu todennäköisesti syksyn 2025 lopulla, Åslund arvioi.
Hän ennustaakin, että Vladimir Putin joutuu joko leikkaamaan puolustusmenoja tai lisäämään kansan sortoa entisestään jo ensi vuoden aikana.
– Samaan aikaan ennen 27-30 prosenttia valtion menoista olleiden sosiaalimenojen osuus putoaa 16 prosenttiin vuoden 2025 aikana, koska Putin ei voisi vähempää välittää Venäjän kansasta.
– Läntiset pakotteet toimivat. Kiristäkää niitä, älkääkä pelätkö, että diktaattori saattaa romahtaa.
Everything suggests that Russia is in a tight economic situation because of its war of aggression:
1. Rising inflation at 9% (probably more in reality),
2. Central Bank interest rate is 21% & set to rise = 12% real interest; commercial credit rates around 30%.— Anders Åslund (@anders_aslund) November 18, 2024