Ekonomisti ihmettelee velkapolitiikkaa: Tulikohan poliitikoille yllätyksenä?

Sanna Kurrosen mukaan ei voida väittää, etteikö päättäjiä olisi varoiteltu.
Valtion talousarvioesitys 2022 eduskunnan istuntosalissa Helsingissä perjantaina 24. syyskuuta 2021., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Valtion talousarvioesitys 2022 eduskunnan istuntosalissa Helsingissä perjantaina 24. syyskuuta 2021., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomi Sanna Kurronen ihmettelee, tuliko politiikoille yllätyksenä se, että velkaiset budjetit voisivat johtaa inflaation kiihtymiseen.

– Ei voi väittää, ettei varoiteltu, mutta kuunneltiinko varoittelijoita vai heitä, joilla oli kivempi viesti?, Kurronen kysyy Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kurronen viittaa aiempaan EVA:n blogiinsa viime vuoden keväältä. Siinä Kurronen muun muassa vaati hallitukselta suunnitelmaa elvytyksen alasajoon.

– Julkisen sektorin ei kannata syytää velkarahaa talouteen silloin, kun talous kasvaa myös omillaan, Kurronen kirjoitti blogissa.

Kurrosen blogikirjoituksen mukaan on todennäköistä että Suomessa palataan pian koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen, jossa työvoimapula oli merkittävä kasvun este.

– Jo nyt osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaivaavat viidennestä yrityksistä. Jos talous jostain syystä lähtisi heikkenemään, eikä tilanne työmarkkinoilla kohenisi, työttömyysturvaa heikentävää uudistusta olisi helppo lykätä. Hallituksen täytyy varautua nopean kasvun aikaan. Elvytyksen aika on ohi.

Kurrosen kannanotto liittyy viime aikoina esillä olleeseen keskusteluun velasta ja inflaatiokehityksestä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) siteerasi viikonloppuna Twitterissä väitöskirjatutkija Antti Ronkaista, jonka mukaan ”vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan”. Marinin siteeraus on herättänyt voimakasta ihmetystä ja pääministeriä on vaadittu selventämään lausuntojaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Kiihtyvän inflaation syynä on pidetty etenkin Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Kurronen huomauttaa, että inflaatio kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä.

– Osin energian hintojen nousu silloin johtui kuumana käyvästä taloudesta, jota liika elvytys ruokki. Sodan vaikutukset toinen juttu, Kurronen tviittaa.

Kaikkein selvimmin asetelma näkyy Kurrosen mukaan Yhdysvalloissa, jossa Venäjän hyökkäyksen merkitys on pieni, mutta elvytyksen merkitys suuri.

LUE MYÖS:

Mainos - sisältö jatkuu alla

”Eikö pääministerin mielestä inflaatiokierrettä tarvitse ottaa vakavasti?”

”Mitä pääministeri vihjailuillaan tarkoittaa?”

Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Mainos