Miksi vain Ruotsissa nähdään perintöveron poiston hyödyt?

Sami Pakarinen kummastelee suomalaisten taloustieteilijöiden näkemyksiä.
Ruotsissa perintöverosta luovuttiin yli 20 vuotta sitten. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Ruotsissa perintöverosta luovuttiin yli 20 vuotta sitten. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen hämmästelee, miksi Suomessa taloustieteilijät eivät huomioi perintöveron poistamisen mahdollisia hyötyjä. Pakarinen kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.

Pakarinen viittaa Talouselämässä julkaistuun artikkeliin, jossa kerrotaan keskituloisten verotuksen olevan Ruotsissa huomattavasti Suomea kevyempää. Esimerkiksi 4 300–5 100 euroa kuukaudessa tienaavien kohdalla ansiotuloverotus on Ruotsissa jopa kuusi prosenttia Suomea matalampaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ruotsissa myös perintövero myös poistettiin sosiaalidemokraattien johdolla vuonna 2004. Tilalle tuli luovutusvoittovero. Vastaavaa muutosta on vaadittu Suomeenkin.

Muun muassa Keskuskauppakamari on arvioinut, että nykyistä perintöverojärjestelmää pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena, alttiina verosuunnittelulle ja haitallisena perhe- ja sukuomisteisten yritysten sukupolvenvaihdoksille. Lisäksi se voi kannustaa varakkaita henkilöitä muuttamaan pois Suomesta veron välttämiseksi.

Pakarinen siteeraa Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jänttiä, joka pitää Ruotsin kahden vuosikymmenen takaista päätöstä positiivisena.

– Yhtä lailla monet ruotsalaiset tutkijakollegani ovat sitä mieltä, että erittäin varakkaita ja suurituloisia suosiva perintöveron poisto on ollut hyväksi Ruotsin taloudelle, Jäntti kommentoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomessa vastaavaa kommentointia ei Pakarisen mukaan ole näkynyt. Johtajaa hämmentääkin, miksi Suomessa taloustieteilijöillä tuntuu olevan niin erilainen näkökulma perintöveron hyödyllisyyteen.

– Miksiköhän juuri kukaan suomalainen taloustieteilijä ei näe perintöveron poistossa mitään hyvää, mutta ruotsalaiset näkevät? Pakarinen kummastelee.

Harri Bromanin mukaan uudet asiat jäävät tekemättä ja kokeilematta.
Christine Lagarden mukaan päättäjien täytyy arvioida odotettavissa olevan inflaatiopiikin laajuus ja kesto.
Maailman tilanne voi Etlan mukaan varjostaa näkymiä.
Mainos