Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen tyrmää viestipalvelu X:ssä väitteet tuloerojen kasvusta.
Pakarinen viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien haastatteluun, jossa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore arvioi tuloerojen kasvun johtaneen osalla lapsista ahdistukseen, turvattomuuteen ja näköalattomuuteen. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien köyhyyden kasvua nykyisen hallituskauden aikana Cacciatore taas kutsui ”julmaksi, sydämettömäksi ja vastuuttomaksi”.
EK-johtaja hämmästelee Cacciatoren väitettä, jonka mukaan tuloerojen kasvua on tapahtunut koko 2000-luvun ajan, ja että sillä on ollut dramaattiset seuraukset.
– Tämähän ei pidä paikkaansa. Tuloerot ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla koko 2000-luvun Tilastokeskuksen mukaan, Pakarinen huomauttaa.
Tilastot tukevat Pakarisen väitettä. Varallisuuden jakautumista mittaava Gini-kerroin ei ole Suomen osalta juuri liikahtanut viimeisen neljännesvuosisadan aikana.
Lapsiperheköyhyydestä Pakarinen taas huomauttaa, että sitä olisi nykyään paljon vähemmän, jos Petteri Orpon hallituksen mukaisia toimia olisi tehty jo aiemmin. Vastaavasti lapsiperheköyhyyttä voisi olla paljon enemmän, mikäli välttämättömiä päätöksiä julkisen talouden vahvistamiseksi ei olisi lykätty hamaan tulevaisuuteen.
– Se olisi sitä julminta politiikkaa, Pakarinen paaluttaa.
– Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, kuten vasemmistopoliitikko Outi Ojala aikoinaan hyvin totesi.
Huomattavaa on myös se, että Suomi käyttää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten rahaa maailmassa sosiaalietuuksiin. Eurostat arvioi, että vuonna 2025 yli 32 prosenttia maan BKT:sta upposi sosiaaliturvaan.
Luku on myös nousujohteinen, sen kasvaessa noin viidellä prosentilla vuosittain.
Yhteensä Suomen kaikki julkiset menot kattoivat vuonna 2024 57,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen julkinen sektori on siis EU-jäsenmaiden suurin.
Pakarinen kommentoi viestissään myös 98-vuotiaan lääkärin Pekka Raudaskosken Facebook-kirjoitusta, joka on levinnyt laajasti sosiaalisessa mediassa. Kirjoituksessaan Raudaskoski totesi, että hyvinvointivaltio rakennettiin 1960-70 luvuilla selvästi köyhemmissä olosuhteissa ja pienemmillä resursseilla.
Pakarisen mukaan Raudaskoskelta kuitenkin unohtuu, että vuonna 1970 jokaista vähintään 65-vuotiasta kohden oli työikäisiä 18-64 -vuotiaita kuusi. Vuonna 2030 luku on kaksi.
– Suotuisassa huoltosuhteessa kaikki on helpompaa. Tätä se paljon puhuttu huoltosuhteen heikkeneminen teettää, joka olisi ollut tärkeää myös tuoda esiin, Pakarinen sanoo.
Pakarista harmittaa, että kummalliset väitteet läpäisivät Helsingin Sanomien toimituksen seulan.
– Eikö lukijoille olisi hyvä tuoda faktoja enemmän esiin? hän kysyy.