Verkkouutiset

Tuloerot

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Korkea inflaatio alensi reaalituloja – pienituloisten määrä kasvoi

Tilastokeskuksen tulojakotilaston mukaan väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo laski reaalisesti 4,1 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan 5,9 prosenttia.

Keskimäärin reaalitulot laskivat viime vuonna 3,8 prosenttia hyvästä työllisyystilanteesta ja nimellistulojen kasvusta huolimatta.

– Ansiotason kehitys ja etuuksien indeksikorotukset jäivät jälkeen yleisestä hintatason muutoksesta. Lisäksi omaisuuden myyntivoitot pienenivät huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna, jolloin ne olivat ennätystasolla. Tämä pienensi suurituloisimpien tuloja muita enemmän, Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto sanoo.

Pienituloisten määrä kasvoi hieman

Pienituloisiin asuntokuntiin kuului 730 800 henkilöä eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä. Edeltävänä vuonna pienituloisia oli 13,2 prosenttia väestöstä. Lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 118 900, mikä oli 11,7 prosenttia kaikista lapsista.

Pitkittynyttä pienituloisuus oli 426 000 henkilöllä. He olivat pienituloisia vuoden 2022 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.

Kokonaan perusturvan varassa olevia oli kaikkiaan 222 100. Vuotta aiemmin heidän määränsä oli 241 200.

Törmälehdon mukaan korkea inflaatio vaikeuttaa pienituloisuusindikaattoreiden tulkintaa vuonna 2022. Tavanomainen pienituloisuusaste kertoo vain pienituloisten tulokehityksestä suhteessa koko väestön tulokehitykseen, eikä reaalitulojen aleneminen vaikuta siihen.

– Yksi vaihtoehto on käyttää aiempien vuosien tulorajoja, jolloin korkean inflaation heikentämä elintaso tulee näkyviin. Nämä niin sanottuun kiinteään rajaan perustuvat pienituloisuusmittarit nousivat selvästi edellisvuodesta vuonna 2022, Törmälehto kertoo.

Suhteelliset tuloerot kuitenkin kaventuivat edellisvuodesta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai arvon 28,6 ja oli siten 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi.

Pienituloisimman kymmenyksen tulot nousivat reaalisesti noin 26 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2022. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulot nousivat samassa ajassa noin 91 prosenttia.

– Suhteelliset tuloerot olivat vuonna 2022 likimain vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä, Törmälehto kertoo.

Suomessa lasten tuleva tulotaso riippuu vähemmän vanhempien tuloista kuin missään muualla maailmassa

Ekonomisti ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju huomauttaa ”muistutuksena eriarvoisuudesta kiinnostuneille” lasten tulevan tulotason riippuvan Suomessa vähiten maailmassa heidän vanhempiensa tulotasosta.

Kangasharju on jakanut X-palvelussa alta löytyvän kuvaajan aiheesta. Sen pystyakselilla kuvataan sukupolvien välistä tuloeroa ja vaaka-akselilla väestön tuloeroja mittaavaa Gini-kerrointa. Suomi löytyy aivan alhaalta vasemmalta.

Ekonomisti muistuttaa, että myös ihmisten väliset tuloerot kuuluvat meillä maailman pienimpiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Suomi erottuu vertailussa.
Ei muutoksia pitkään aikaan

Vaikka etenkin poliittinen vasemmisto jaksaa Suomessa tämän tästä varoitella tuloerojen kasvusta, eivät ne todellisuudessa ole muuttuneet käytännössä lainkaan yli 20 vuoteen.

Asia oli tässä kuussa esillä, kun hallituksen sosiaaliturvaan ja veroihin tekemien muutosten laskettiin kasvattavan Gini-kerrointa 0,45 prosenttiyksikköä. EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen jakoi tuolloin alta löytyvän kuvaajan Gini-kertoimen kehityksestä viime vuosina. Siitä ilmenee, miten tasaisena tuloerot ovat jo pitkään pysyneet.

Tuloerokeskustelussa unohtuu myös usein, että Suomessa tasataan tuloja politiikkatoimilla eniten maailmassa. Viime vuosina Suomen kaula muihin on tässä vain kasvanut.

Kansalaisten varallisuudessa Suomi on taas puolestaan merkittävästi jäljessä verrokkeja. Esimerkiksi Credit Suissen varallisuusvertailussa pohjoismaiset naapurit ovat aivan omilla luvuillaan Suomeen verrattuna. Suomalaisen keskivarallisuus on hieman yli 186 000 euroa. Norjassa luku on 334 000 euroa Ruotsissa 382 000 euroa ja Tanskassa peräti 426 000 euroa. Dollarimiljonäärejä Suomessa on raportin mukaan vain noin satatuhatta, kun esimerkiksi Ruotsissa määrä kuusinkertainen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)