– Suomi on vähän kuin tilastourheilija, jonka kisakunto ei kuitenkaan riitä arvokisamitaleihin, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo EK:n tiedotteessa.
Hänen mukaansa ongelma on suuri. Häkämies muistuttaa jokaisen maan tarvitsevan menestyäkseen parhaita osaajia ja kasvua luovia investointeja – sekä kotimaasta että ulkomailta.
– Kaikki kilpailevat samoista resursseista, ja tällä hetkellä olemme valitettavasti alakynnessä kilpailijoihin nähden, hän jatkaa.
EK julkaisi maanantaina Viestintätoimisto Kreabin Helsingin toimitusjohtajan ja entisen SDP:n puoluesihteerin Mikael Jungnerin laatiman raportin, joka sisältää 31 ehdotusta Suomen vetovoiman lisäämiseksi.
Jungner haastatteli raporttia varten muun muassa niitä ulkomaalaisia, jotka ovat jo muuttaneet Suomeen. Ehdotuksiin kuuluu esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen. Lisäksi Jungner esittää muun muassa englantia virkakieleksi, kestävän ruoantuotannon kehittämistä vientituotteeksi ja kulttuurin tuomista oppiaineeksi kouluihin.
Jungner myös toisi Yhdysvalloista tutun show and tell -esiintymisharjoittelun suomalaisiin kouluihin tuomaan lapsille viestintätaitoja jo varhaisessa vaiheessa.
– Suurin osa Jungnerin ehdotuksista on helppo allekirjoittaa, mutta mukana on reippaampia esityksiä, jotka menevät pidemmälle kuin EK:n esitykset, Jyri Häkämies sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä mahdollisuuden alittaa erikseen sovittavilla aloilla työsuhteen palkkauksessa työehtosopimusten minimitaso.
– Toivomme, että nämä raportti toimii pontimena uusien ideoiden syntymiselle. Keskustelu on nyt avattu.
EK korostaa, että Suomi tarvitsee sekä pitkäjänteistä investoimista kotimaiseen osaamiseen ja innovaatioympäristöön että uusia tuulia myös ulkomailta.
– Parhaat ideat ja innovaatiot syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, Jyri Häkämies sanoo.
– Siksi Suomen pitää pystyä houkuttelemaan ihmisiä, joilla on erilaista kokemusta ja näkemystä. Meillä pitää olla tarjota ulkomaisille huippuosaajille kilpailukykyinen ympäristö. Muuttopäätökseen vaikuttaa lopulta hyvin moni asia, mutta tiettyjen perusasioiden pitää olla kunnossa. Esimerkiksi lupa-asioiden hoitaminen viranomaisten kanssa olisi helpompaa, jos englanti olisi tietyillä alueilla virallinen virastokieli, hän jatkaa.
