Opetushallituksen arvion mukaan runsaat 51 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, mikä on yli tuhat vähemmän kuin viime syksynä.
Koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt viime vuosina selvästi: vuonna 2020 ekaluokkalaisia oli vielä noin 60 000. Toisen asteen koulutuksissa aloittavien määrä on pysynyt tasaisempana. Kaikkiaan lähes 130 000 uutta oppilasta ja opiskelijaa aloittaa syksyllä peruskoulun, lukiokoulutuksen tai ammatillisen perustutkintokoulutuksen.
Ekaluokkalaisten määrä on vähentynyt kaikissa Manner-Suomen maakunnissa vuosien 2020–2024 välisenä aikana. Lukumääräisesti eniten vähennystä, yli tuhat oppilasta, on Uudellamaalla, jossa on suurin oppilasmäärä. Suhteellisesti eniten ekaluokkalaisten määrä on kuitenkin laskenut Kymenlaaksossa (20 prosenttia), Keski-Suomessa (18 prosenttia) ja Kainuussa (17 prosenttia).
Kaikkiaan perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 opiskelee vuosittain noin 546 000 oppilasta. Heistä kuusi prosenttia opiskelee ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Peruskoulun oppilaista 12 prosentilla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten oppilaiden osuus on tasaisesti kasvanut.
Lisäksi vuosittain 7 500 henkilöä opiskelee perusopetuksen oppimäärää tai oppiaineita aikuisten perusopetuksessa.
Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tarkoitetussa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskelee vuosittain yli 10 000 oppilasta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä on parina viime vuonna laskenut. Yksi syy taustalla on Ukrainasta tulleiden lasten ja nuorten määrän lasku.
Lukion suosio on kasvussa
Lukio-opintonsa tänä syksynä aloittavia on opetushallituksen tiedotteen mukaan arviolta yli 37 000. Luku on pysytellyt likimain samana viime vuosina. Arviossa ovat mukana lukiokoulutuksen ylioppilastutkintoon johtavan aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevat.
Lukiokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä on sen sijaan kasvanut tasaisesti. Vuonna 2024 lukioissa oli yhteensä noin 112 200 opiskelijaa, kun edellisenä vuonna heidän määränsä oli 111 400. Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvu ja aloittaneiden määrän pysyminen ennallaan tarkoittaa sitä, että yhä useampi opiskelija käyttää opintoihinsa yli kolme vuotta.
Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvusta huolimatta aikuisten oppimäärän mukaan ylioppilastutkintoon tähtääviä opintoja opiskelevien määrä on vuodesta 2021 vähentynyt noin 600 henkilöllä. Vuonna 2024 heitä oli noin 11 100.
Lukumäärällisesti eniten lukiossa opiskelevien määrä on vuosina 2020–2024 kasvanut Uudellamaalla, lähes 3 300 opiskelijan verran. Suhteellisesti eniten kasvua on ollut Keski-Pohjanmaalla (kymmenen prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaalla (viisi prosenttia). Lukiokoulutuksessa opiskelevien määrä on vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (23 prosenttia).
Vuonna 2024 lukiokoulutuksen opiskelijoista 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia.
Ammatillisen perustutkinnon suosio pysyy tasaisena
Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opintonsa aloittaa vuosittain elokuussa yleensä noin 40 000 opiskelijaa. Vuodesta 2020 lähtien 8–9 prosenttia tästä joukosta on suorittanut perustutkinnon osia. Ammatillisen perustutkinnon opiskelun voi aloittaa pitkin vuotta, mutta elokuussa aloittavien osuus on tyypillisesti ollut noin kaksi kolmasosaa koko vuoden aikana aloittaneista.
Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon opinnot aloittaa vuosittain elokuussa yleensä yli 4 000 opiskelijaa, tosin vuonna 2024 heitä oli 3 800. Näistä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon aloittaneista 16–19 prosenttia on ollut vuodesta 2020 lähtien tutkinnon osien suorittajia.
Kuluvan vuoden elokuussa ammatilliset opintonsa aloittavien tarkka määrä tiedetään syyskuun alussa. Koulutuksen aloittajissa on mukana myös muita kuin saman vuoden keväänä perusopetuksen päättäneitä.
Vuonna 2024 ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Heistä 40 prosenttia opiskeli terveys- ja hyvinvointialalla ja 21 prosenttia palvelualalla. Vieraskielisten osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin se oli 14 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Kaikista ammatillista perustutkintoa opiskelleista 49 prosenttia oli naisia, mutta ammatti- ja erikoisammattitutkinnon aloittaneissa naisten osuus oli 59 prosenttia. Suosituin ala perustutkintoa suorittavilla naisilla on terveys- ja hyvinvointiala, jolla 39 prosenttia naisopiskelijoista opiskelee. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa taas naisten suosikkina on kaupan ja hallinnon ala, jolla opiskelee 41 prosenttia naisopiskelijoista.
Vastaavasti miehiä opiskelee eniten tekniikan alalla: näin tekee 45 prosenttia ammatillista perustutkintoa ja 32 prosenttia ammatti- ja erikoisammattitutkintoa opiskelevista miehistä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kaupan ja hallinnon ala on myös miesten suosiossa, sillä kolmasosa heistä opiskelee tällä alalla.
Valmentavat koulutukset kasvattavat suosiotaan
Valmentavien koulutusten opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa TUVA-koulutuksessa oli vuonna 2024 noin 17 700 opiskelijaa, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Työhön ja itsenäiseen elämään valmistavassa TELMA-koulutuksessa oli noin 2 600 ja oppivelvollisille suunnatussa kansanopistojen koulutuksessa 1 550 opiskelijaa.
Kevään 2025 yhteishaun hakijamäärät ennakoivat valmentavien koulutusten opiskelijamäärien pysyvän vähintään edellisvuoden kaltaisena myös ensi lukuvuonna.
Kasvun taustalla on oppivelvollisuuden laajentaminen kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. Jos oppivelvollisuusikäinen ei ole sijoittunut lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, hänet ohjataan valmentavaan koulutukseen tai kansanopistojen oppivelvollisille tarjoamaan koulutukseen.
Arviot syksyllä eri koulutuksissa aloittavien määrästä perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (perusopetus), Opetushallituksen yhteishaun hakijatilastoihin sekä Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon tietoihin (lukio- ja ammatillinen koulutus).