Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan EU:n on tavoiteltava kunnianhimoisia päästövähennyksiä siten, että vihreän talouden kilpailukyky huomioidaan nykyistä vahvemmin.
EK katsoo Suomen tarvitsevan EU:sta vetoapua siihen, että vihreään siirtymään liittyvät investointiaikeet saataisiin liikkeelle.
EU:ssa valmistaudutaan ilmastopolitiikan seuraavaan vaiheeseen. Komissio antaa ensi keväänä ehdotuksensa EU:n uudesta ilmastotavoitteesta vuodelle 2040. Samalla avautuu mahdollisuus uudistaa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita kaudelle 2030–2040.
EK on julkistanut maanantaina vuoteen 2040 tähtäävät ilmastokantansa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.
EK:n mukaan vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Siksi EU:ssa tulisi asettaa vuodelle 2040 vain yksi sitova ilmastotavoite, joka olisi kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys. Tämä vähennysprosentti pitäisi asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050.
– On sekä ilmaston että suomalaisten yritysten etu, että EU jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja saavuttaa vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen. Samalla on nyt taantuman oloissa huolehdittava aiempaa vahvemmin siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa EU:n talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa
Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen hillintä on nähtävä EU:ssa kasvun ajurina.
– Euroopasta on tehtävä johtava ratkaisuntarjoaja, joka auttaa maailman maita onnistumaan energiakäänteessä. Suomen on oltava tämän vientitoiminnan etulinjassa.
– EU:n ilmastopolitiikalla ja sen konkreettisilla ohjauskeinoilla on iso vaikutus Suomen kykyyn houkutella vihreitä investointeja. Meillä on varhaisen vaiheen investointiaikomuksia jo yli 200 miljardin euron edestä: nyt tarvitsemme EU-lainsäädännöstä vetoapua sille, että mahdollisimman suuri osa niistä pääsisi etenemään ja toteutumaan. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös viisasta kilpailupolitiikkaa ja sisämarkkinoiden tasaista pelikenttää.
EK täsmäehdotuksia EU:n ilmastopolitiikan uudistamiseksi 2030–2040
• EU:lle vain yksi sitova ilmastotavoite vuoteen 2040: kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys, joka kattaa sekä päästövähennykset että päästönielut. Vähennysprosentti on syytä asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050.
• Yhteiskunnan sähköistäminen on välttämätöntä fossiilienergiasta eroon pääsemiseksi. Siksi ydinvoimaa on kohdeltava uusiutuvan energian rinnalla yhtenä vähäpäästöisenä energiamuotona.
• EU-sääntelyn on mahdollistettava kaikkien uusien ilmastoteknologioiden käyttöönotto. Suomen kannalta tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tekniset nielut eli hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja uudelleenkäyttö.
• Vihreä siirtymä moninkertaistaa puhtaan sähkön käytön. Siksi EU:n energiankulutuksen vähennystavoite tulee kohdistaa vain fossiiliseen energiaan tai tavoite tulee muuntaa energiatehokkuutta edistämään.
• Suomen vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista on saatu erinomaisia tuloksia jo yli 20 vuoden ajan ja EU:n on sallittava niiden jatko vuoden 2030 jälkeenkin.
