Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin.
Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä.
– Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa tiedotteessa.
– Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö ehdokkaista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti menosäästöillä.
Ehdokkaista 69 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä syynä verotuksen keventämiselle kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman edistämistä. Yli puolet eli 59 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä perusteena myös kannustamista työntekoon ja yrittäjyyteen.
Ansiotulojen verotuksessa progressiota ei haluta ainakaan enää kiristää nykyisestä. Vain 22 prosenttia lisäisi entisestään progressiota, 41 prosenttia pitäisi progression ennallaan ja 35 prosenttia vähentäisi sitä.
Määräaikaista solidaarisuusveroa jatkaisi kuitenkin myös ensi vaalikaudella enemmistö eli 58 prosenttia vastaajista.
Verotuksen rakenteellinen uudistaminen saa ehdokkailta vahvaa tukea. Peräti 75 prosenttia vastaajista siirtäisi verotuksen painopistettä seuraavalla vaalikaudella työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen.
Ansiotulojen verotusta keventäisi kautta linjan kaikissa tuloluokissa niukka enemmistö, 51 prosenttia.
Kulutusverotuksessa pääosa vastaajista pitäisi arvonlisäverotuksen ennallaan sekä yleisen alv-kannan (24 %) että alennettujen alv-kantojen (14 % ja 10 %) osalta.
Enemmistö vastaajista kiristäisi sen sijaan valmisteveroja. Tupakkaveroa korottaisi 68 prosenttia ja alkoholiveroa 54 prosenttia vastaajista. Energia- ja ympäristöverotus jakaa enemmän mielipiteitä, mutta niitäkin olisi valmis korottamaan 32 prosenttia ehdokkaista.
Kotitalousvähennyksen tällä vaalikaudella toteutettu parantaminen saa ehdokkailta vankkaa tukea. Peräti 76 prosenttia ehdokkaista jatkaisi koko seuraavan vaalikauden ajan kokeilua, jossa muiden kuin remonttien osalta vähennysprosenttia nostettiin 40 prosentista 60 prosenttiin ja vähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3 500 euroon.
Asuntolainojen korkovähennyksen osittaista palauttamista kannattaa 61 prosenttia ehdokkaista, mikäli korot ja asumismenot pysyvät edelleen korkealla tasolla.
Ehdokaskyselyn kohderyhmänä olivat kevään 2023 eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista. Aula Research Oy toteutti tutkimuksen Veronmaksajien toimeksiannosta. Otos kerättiin aikavälillä 5.1.-30.1.2023 monikanavaisesti internet-kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi yhteensä 266 ehdokasta.