Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok.) käsittelee Uuden Suomen blogitekstissään droonien nopeaa kehitystä ja niiden vaikutusta niin sodankäyntiin kuin yhteiskuntaan.
Limnéllin mukaan droonit ovat siirtymässä täysin uuteen aikakauteen.
– Se, mikä vielä kymmenen vuotta sitten oli teknologinen kuriositeetti tai harrastajien lelu, on nyt noussut maailmanpolitiikan ja turvallisuuden eturintamaan.
Ukrainassa droonit ovat jo muuttaneet sodankäynnin luonnetta. Limnéll kertoo, että niiden avulla tiedustellaan, isketään ja harhautetaan, ja arviolta jopa 80 prosenttia sodan tappioista syntyy droonien kautta.
Halvat ja ketterät lennokit haastavat perinteisen asejärjestelmäajattelun ja pakottavat armeijat uudistumaan. Pitkän kantaman droonit voivat tuhota kohteita kaukana rintamalinjojen takana, mikä muuttaa merkittävästi sotilaallista strategiaa.
Seuraava askel Limnéllin mukaan on tekoälyn ohjaamat drooniparvet. Hän kuvailee niiden olevan kuin eläviä organismeja.
– Kymmeniä tai satoja lennokkeja, jotka kommunikoivat keskenään, tekevät päätöksiä itsenäisesti ja suorittavat tehtävänsä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta.
Tekoäly antaa niille kyvyn oppia ja sopeutua tilanteeseen lennossa.
– Yksi drooni voi havaita maalin, toinen tunnistaa sen, kolmas suorittaa iskun – kaikki sekunnin murto-osassa.
Parven toimiessa yhdessä, sen torjuminen perinteisin keinoin on kansanedustajan mukaan lähes mahdotonta.
– Tämä on droonisodankäynnin uusi todellisuus, jota Yhdysvallat, Kiina, Israel ja Ukraina kehittävät kiivaasti. On todennäköistä, että jo lähivuosina tekoälyohjatut drooniparvet ratkaisevat taisteluja, ja yhtä todennäköistä on, että niihin joudutaan kehittämään parvia vastaan taistelevia vastaparvia. Sota muuttuu ohjelmistojen ja algoritmien väliseksi kamppailuksi.
Droonien vallankumous ei rajoitu taistelukentille, Limnéll muistuttaa. Se ulottuu hänen mukaansa arkeen, talouteen ja infrastruktuuriin.
– Suomessa droonit tarkastavat jo sähkölinjoja, kartoittavat metsiä, valvovat rajoja ja kuljettavat laboratoriomäytteitä. Pelastuslaitokset hyödyntävät niitä metsäpaloissa ja etsintätehtävissä, ja tulevaisuudessa ne voivat kuljettaa lääkkeitä saaristoon tai defibrillaattoreita onnettomuuspaikalle ennen ambulanssia.
Droonien uuden ilmailun aikakausi syntyy, kun droonit oppivat lentämään näköyhteyden ulkopuolella ja koordinoimaan liikkumisensa tekoälyn avulla.
– Miehittämätön, älykäs ja jatkuvasti verkottunut, kansanedustaja kuvailee.
Tekoälyn merkitys droonien kehityksessä on ratkaiseva. Se mahdollistaa Limnéllin mukaan autonomisen lentämisen, kohteiden tunnistamisen ja päätöksenteon sekunnin sadasosissa. Samalla se herättää vakavia kysymyksiä, kuten kuka kantaa vastuun, jos tekoälyohjattu drooni tekee virheen tai jos se joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi ja kääntyy käyttäjäänsä vastaan.
Limnéll huomauttaa, että kansainväliset sopimukset ja eettiset normit eivät pysy teknologian kehityksen mukana, vaikka sen vaikutukset sodan ja rauhan käsityksiin ovat merkittäviä.
Suomen näkökulmasta droonien kehitys on Limnéllin mukaan sekä mahdollisuus että pakko. Itärajan yli tulevat luvattomat lennokit, GPS-häirintä ja hybriditoimet osoittavat, että droonit ovat osa nykypäivän uhkaympäristöä.
– Euroopassa puhutaan droonimuurista, joka suojaisi unionin ulkorajoja. Suomella on vahvaa teknologiaosaamista ja yrityksiä, jotka pystyvät kehittämään droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiä.
Tulevaisuudessa droonit toimivat Limnéllin mukaan kaikkialla – taivaalla, merellä ja maalla. Ne voivat valvoa, korjata, kuljettaa ja suojata, mutta yhtä lailla uhata ja sabotoida.
– Droonien aikakausi ei ole vain uuden laitteen tuloa, vaan uuden turvallisuusparadigman synty.
Suomelle tämä tarkoittaa Limnéllin mukaan sekä investointeja tutkimukseen ja tekoälyyn että eettisten ja turvallisten rajojen rakentamista.
Lopuksi Limnéll muistuttaa, että droonien tulevaisuutta ei voi pysäyttää, mutta sen suuntaan voidaan vaikuttaa.
– Niiden avulla voidaan rakentaa yhteiskuntaa, joka on valppaampi, nopeampi ja kestävämpi. Tai maailma, jossa taivas täyttyy itsenäisesti päätöksiä tekevistä aseista. Valinta on meidän, hän sanoo.
– Droonit eivät ole vain teknologiaa, vaan symboli siitä, mihin suuntaan ihmiskunta haluaa lentää, Limnéll lisää.
