Vielä huhtikuussa diktaattori Aljaksandr Lukašenka väitti Puolan ja Baltian maiden valmistelevan yhdessä Ukrainan kanssa vihamielisiä toimia Valko-Venäjää vastaan ja uhkasi niitä hirvittävillä vastatoimilla. Todellisuudessa Lukašenkan on arveltu pohjustavan maaperää tilanteelle, jossa viimeistä oljenkortta etsivä Vladimir Putin pakottaisi Valko-Venäjän joukot osallistumaan taisteluihin venäläisten rinnalla.
Nyt Lukašenka näyttää kuitenkin heränneen tunnustamaan, että suorassa sodassa Ukrainaa vastaan Valko-Venäjä olisi äärimmäisen haavoittuvainen. Tämä on nimekkään ukrainalaisen geopolitiikan asiantuntijan Myhailo Gontšarin mukaan diktaattorilta aivan oikea johtopäätös, sillä Ukrainan asejärjestelmien kantama kattaa sekä taktisesti että teknisesti koko Valko-Venäjän alueen.
Ukraina iskisi hänen mukaansa todennäköisesti Valko-Venäjän eteläosaan vyöhykkeelle, jonka pohjoisraja noudattelisi likimain Gomel–Ričica–Luninets–Pinsk–Brest-linjaa.
– Kaikki nämä sijaitsevat taktisen syvyyden vyöhykkeellä noin 50–80 kilometrin päässä rajastamme. Tätä voidaan verrata siihen, mitä Ukrainan puolustusvoimat tekevät parhaillaan Asovan alueella Mariupolista Džankoihin”, Gontšar sanoo ukrainalaiselle Telegraf-lehdelle.
Iskujen ensisijaisia kohteita voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi ammusvarasto Osipovytšissä, logistiikkakeskus Lepelissä ja sotilastukikohta Obuz-Lisnovsin piirissä. Lisäksi Ukraina luultavasti iskisi venäläisiin sotilaskohteisiin Valko-Venäjän alueella.
– Kyse on kohteista, jotka ovat käytännössä olleet olemassa jo Neuvostoliiton ajoista lähtien ja joilla on tärkeä rooli. Vilejkan 43. viestintäkeskus, joka pitää yllä pitkäaikaista viestiyhteyttä venäläisiin ydinsukellusveneisiin. Baranovitšissa puolestaan sijaitsee venäläinen strateginen kohde – Volgan ohjusiskun ennakkovaroitusjärjestelmän radioasema, hän toteaa.
Vuoden 2022 jälkeen Venäjän sotilaallinen läsnäolo ei enää rajoitu näihin kahteen kohteeseen, vaan siihen kuuluvat Gontšarin mukaan myös Gomelin alueella sijaitseva Zjabrovkan lentokenttä sekä C-300- ja C-400-ohjuspatterit.
Jos Lukašenka liittyisi suoriin hyökkäyksellisiin toimiin Venäjän rinnalla, Ukraina voisi hänen mukaansa kohdistaa iskujaan laajassa mitassa myös sotateollisuuteen, energiateollisuuteen ja muuhun raskaaseen teollisuuteen koko Valko-Venäjän alueella.