Danske Bank arvioi Suomen talouden kasvukäänteen vahvistuneen kuluvan vuoden alussa. Pankin mukaan talouden suunta pysyy yhä nousujohteisena, mutta Iranin sodan seurauksena noussut energian hinta ja kasvanut epävarmuus hillitsevät kasvua loppuvuoden aikana.
Keskiviikkona julkaistun ennusteen mukaan Danske Bank povaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Pankki laski hieman kasvuarviota, sillä aiemmassa ennusteessa odotettiin 1,5 prosentin kasvua. Ostovoiman hitaampi kasvu rasittaa vuoden 2027 kasvuennustetta, jota laskettiin 0,8 prosenttiin aiemmasta 1,9 prosentista.
Suomen talous kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä inflaatiokorjattuna 0,9 prosenttia. Se oli nopeinta kasvua sitten vuoden 2021. Kasvua tukevat piristynyt teollisuustuotanto, datakeskusrakentaminen, yksityisen kulutuksen kasvupotentiaali sekä nettovienti.
Teollisuudessa näkyy Danske Bankin mukaan piristymisen merkkejä. Erityisesti metalliteollisuuden uudet tilaukset ovat nousseet lähelle vuoden 2022 huipputasoa. Myös kemianteollisuudessa on nähty merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Valtaosa viennin kasvusta on tullut viimeisen vuoden aikana Euroopan markkinoilta.
Työllisyystilanne elpyy pankin mukaan hitaasti. Työttömyysasteen trendi on noussut 10,6 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 1999. Danske Bank ennustaa työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin 10,5 prosenttia ja ensi vuonna 10,1 prosenttia.
Inflaation odotetaan kiihtyvän Suomessa ensi talvea kohti, mutta muuta euroaluetta maltillisemmin. Danske Bank arvioi inflaation huipun nousevan hieman yli kolmeen prosenttiin ensi talvena. Kuluvan ja ensi vuoden keski-inflaation ennustetaan jäävän hieman alle kahden prosentin.
Kotitalouksien kulutuksessa on pankin mukaan merkkejä elpymisestä, vaikka luottamusta painavat yhä kallistunut energia, kohonnut korkotaso ja heikko työmarkkinatilanne. Danske Bank arvioi, että reaalitulojen kasvu ja työllisyyden vahvistuminen voivat tukea kulutusta etenkin ensi vuonna.
Julkisen talouden näkymät ovat pankin mukaan yhä vaikeat. Danske Bank arvioi julkisen velkasuhteen nousevan viime vuoden 88,5 prosentista 90,9 prosenttiin tänä vuonna ja 93,3 prosenttiin ensi vuonna. Velkaa kasvattavat rakenteellinen alijäämä, korkomenojen kasvu, väestön ikääntyminen ja puolustuspanostukset.
Danske Bank ennustaa tälle vuodelle kahta ohjauskoron nostoa eli 0,50 prosenttiyksikön nousua 2,50 prosenttiin.