Danske Bankin ennusteen mukaan koronan vauhdittamat asuntomarkkinat näyttävät rauhoittuvan kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Tanskassa hinnat nousivat jopa yli kymmenen prosenttia vuonna 2021, mutta tämän ja ensi vuoden nousu on maltillisempaa. Vuodelle 2023 Tanskaan ja Norjaan ennustetaan jopa hintojen laskua.
Asuntojen hintojen nousua hillitsevät kysynnän vähentymisen lisäksi korkojen nouseminen ja inflaatio, joka nostaa asumiskustannuksia.
– Pohjoismaiset asuntomarkkinat ovat olleet kovassa nousussa, mutta jatkossa Danske Bankin ennusteen mukaan odotamme korkojen nousun rauhoittavan markkinoita. Energiakulut tulevat nostamaan myös kodinomistajien kuluja, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomen asuntomarkkinat ovat olleet monin paikoin vauhdikkaat, mutta keskimäärin asuntojen hintojen nousu on ollut maltillista muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Asuntomarkkinat ovat tunnetusti yllättäneet pirteydellään koronakriisin aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 5,5 prosenttia vuonna 2021. Asuntojen hinnat olivat vahvassa nousussa etenkin alkuvuonna, mutta nousu rauhoittui loppuvuotta kohden, Kuoppamäki sanoo.
Hintojen nousu jatkui tämän vuoden helmikuussa ja kotitalouksien ostoaikeet olivat yhä koholla maaliskuussa, joten vuosi 2022 on alkanut nousujohteisesti. Toisaalta ilmassa on merkkejä vauhdin rauhoittumisesta.
– Kuluttajien luottamuksen yleinen heikkeneminen Ukrainan sodan vuoksi voi omalta osaltaan viivästyttää asunnon hankintapäätöksiä ja viilentää asuntomarkkinaa, Kuoppamäki arvioi.
Danske Bankin ennusteen mukaan asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia, mikä on yhdessä Ruotsin kanssa nopein nousu Pohjoismaissa.
– Suomen hintojen nousu on ollut maltillista, eikä koronakaan aiheuttanut samanlaista loikkaa hinnoissa kuin muissa Pohjoismaissa. Asuntojen hinnoissa ei ole sellaista laskupainetta kuin muualla, Kuoppamäki toteaa.
Korkojen nousu todennäköistä
Korkojen nousun ennakointi voi hidastaa asuntojen hintojen nousua kaikissa Pohjoismaissa.
Suomessa korkotason päättää Euroopan keskuspankki, jonka korkopäätöksiä myös Tanskan kruunu seuraa. Danske Bank ennustaa myös EKP:n nostavan ohjauskorkoaan.
– Arviomme mukaan EKP nostaa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran joulukuussa, mikä näkyy asuntolainojen viitekorkojen pienenä nousuna. Korot voivat toki nousta enemmänkin, mutta suomalaiset ovat viime kuukausina suojanneet merkittävän osan vaihtuviin viitekorkoihin liittyvästä korkoriskistä, mikä vakauttaa markkinaa, jos markkinakorot nousisivat, Kuoppamäki sanoo.
– Pääskenaariossa asuntolainojen korot pysyvät Suomessa varsin matalina 2022-2023, eikä korkojen nousu heiluta asuntomarkkinaa merkittävästi, hän jatkaa.