Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Nato-jäsenyys vaatii kulttuurin muutoksen siinä, miten suomalaiset ymmärtävät puolustuksen.
– Olemme sitoutuneet puolustamaan muita, ja vaikka olemme jatkossakin vastuussa Suomen puolustamisesta, se ei tulevaisuudessa enää tapahdu yksin.
– Tämä turva mahdollistaa myös aktiivisemman auttamispolitiikan, ei vain liittolaisten vaan myös esimerkiksi Ukrainan suhteen, tutkija kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Salonius-Pasternakin mukaan Suomen on osallistuttava koko liittokunnan pidäkkeeseen.
– Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että Suomen sotilaallisia suorituskykyjä on lähetettävä muihin liittolaismaihin. Heti on myös osallistuttava jo olemassa oleviin, Naton ennalta ehkäisevään pidäkkeeseen liittyviin operaatioihin.
– Turvallisuuspoliittisesti ja strategisen viestinnän suhteen olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi uutena jäsenenä etupainotteisesti viestisi valmiudesta osallistua Naton käynnissä olevaan pidäke- ja puolustustoimintaan.
Tutkijan mukaan Naton jäsenenä Suomi on aiempaa turvatummassa asemassa ja voisi näin lisätä tukeaan liittolaisten lisäksi myös Ukrainalle.
– Tuen lisääminen Ukrainalle on sodan jatkuessa tehokkain tapa vähentää myös itseemme tulevaisuudessa kohdistuvia sotilaallisia uhkia.
Salonius-Pasternak ehdottaa, että Suomi voisi tarjota ukrainalaisille esimerkiksi räätälöityä koulutuspakettia sotarikosten tutkimisesta ja dokumentoinnista.
– Samalla korostuisi se, ettei Suomen Nato-jäsenyys millään muotoa muuta Suomen tukea ja antaumusta puolustaa kansainvälistä oikeutta.