Brysselissä valmistaudutaan Suomen Nato-jäsenyyteen – lippusalko puuttuu vielä

Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen vakuuttaa, että päämajan edustan lippusalkoympyrässä on tilaa.
Suomen Nato erityisedustuston suurlähettiläs Klaus Korhonen työ- ja elinkeinoministeriön huoltovarmuusseminaarissa Helsingissä 28. maaliskuuta 2023., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Suomen Nato erityisedustuston suurlähettiläs Klaus Korhonen työ- ja elinkeinoministeriön huoltovarmuusseminaarissa Helsingissä 28. maaliskuuta 2023., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomen Nato-jäsenyysprosessin loppusuora häämöttää, kun viimeisenkin jäsenmaan eli Turkin ratifiointia odotetaan mahdollisesti jo tänään keskiviikkona.

Kun vielä viralliset asiat on saatu päätökseen, edessä on myös seremonia, jossa Suomen lippu nostetaan Naton päämajan edustalla Brysselissä 30 nykyisen jäsenmaan lippusalkojen muodostamaan ympyrään.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Asiassa on vain yksi käytännön ongelma, josta Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen mainitsi vieraillessaan eduskunnassa järjestetyssä työ- ja elinkeinoministeriön huoltovarmuusseminaarissa tiistaina.

– Toistaiseksi uutta lippusalkoa ei ole pystytetty, mutta tulemme sen näkemään ennemmin tai sitten vähän myöhemmin, Korhonen totesi.

– Päämajan lippusalkoympyrä ei ole sulkeutunut. Siinä on kyllä tilaa uusille lipputangoille, hän jatkoi.

Nato-suurlähettiläs Korhosen mielestä Suomen kannalta myös jotain olennaista puuttuu niin kauan, kun Ruotsin lippu ei ole siellä liehumassa Suomen lipun lisäksi.

Poimintoja videosisällöistämme

– Suomen jäsenyyden koittaessa ensimmäinen päätavoitteemme tulee olemaan Ruotsin jäsenyyden ratifiointien loppuun saattaminen niin pian kuin mahdollista.

Suomen Nato-suurlähettiläs korosti, että Suomella tulee olemaan Naton jäsenenä oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Jatkossa Suomen on mahdollista kuitenkin täysjäsenenä vaikuttaa näihin.

– Viime kesänä Brysselissä, juuri ennen tarkkailijajäsenyyden vahvistamista käydyissä liittymiskeskusteluissa Suomi sitoutui Naton siihen asti tekemiin päätöksiin ilman varaumia ja ennakkoehtoja. Naton jäsenenä sitoudumme jatkossa niihin päätöksiin, joita itse olemme tekemässä. Jäsenenä meillä on siis mahdollisuus osallistua Naton asettamien tavoitteiden muokkaamiseen niin, että ne mahdollisimman hyvin tulevat Suomen omia tarpeita ja kansallisia etuja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nato-suurlähettiläs Klaus Korhosen mukaan jäsenyysprosessi on ollut iso murros Suomelle, mutta myös Suomen Nato-edustustolle Brysselissä. Vielä kesäkuussa siellä oli 18 työntekijää, runsaassa puolessa vuodessa väkimäärä on kaksinkertaistunut.

– Olemme tällä hetkellä Suomen valtionhallinnon nopeimmin kasvava yksikkö.

 

Kerta oli jo kolmas kymmenen päivän aikana.
Venäjä haluaa pakotteista eroon ja ilkeilee siksi Suomen taloustilanteesta.
Kansanedustajan mielestä pääoppositiopuolueen ulkopoliittinen linja jää epäselväksi.
Mainos