Bruttokansantuotteen volyymi laski viime vuonna 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan.
Kotitalouksien palkkasumma kasvoi maltillisesti. Palkkojen kehitystä rajoitti työllisyyden lasku. Työllisyyttä heikensi erityisesti uudisrakentamisen heikko suhdannetilanne.
Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kasvatti eläkkeiden kasvu edellisvuodesta. Maksetut eläkkeet kasvoivat selvästi palkkoja nopeammin.
Yksityinen kulutus kasvoi maltilla vuonna 2024 ja kotitalouksien säästö kasvoi. Myös kotitalouksien säästämisaste kasvoi.
Julkisyhteisöjen alijäämän kasvu jatkui
Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi lähes 12,5 miljardiin euroon vuonna 2024. Edellisenä vuonna alijäämä oli 8,1 miljardia euroa.
Valtionhallinnon alijäämä oli 10,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 9,1 miljardia euroa. Tähän vaikuttivat ennen kaikkea kasvaneet investoinnit, tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille ja hyvinvointialueille sekä velanhallinnan menot.
Valtionhallinnon maksamat korot kasvoivat. Edelliseen vuoteen nähden korkotulojen ja –menojen erotus eli nettokorkomenot kasvoivat 0,7 miljardia euroa.
Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, alijäämä pieneni edellisvuodesta, ollen 1,0 miljardia euroa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat erityisesti verotulojen kasvu 0,9 miljardilla eurolla, sekä maltillinen menojen kasvu.
Hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,8 miljardia euroa kun se vuonna 2023 oli 1,7 miljardia.
Työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,0 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 2,6 miljardia euroa. Rahoitusaseman heikkenemiseen vaikutti ennen kaikkea indeksikorotusten myötä kasvaneet eläkemaksut.
Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni, ollen 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Saadut sosiaaliturvamaksut laskivat merkittävästi, koska vakuutusmaksujen osuutta palkasta laskettiin vuonna 2024.
Vaihtotase oli viime vuonna 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun se vuonna 2023 oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotasetta nosti palveluiden nettoviennin kasvu ja tulojen uudelleenjaon taseen vahvistuminen.
Palveluiden nettoviennin kasvua selitti erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden vahva kehitys sekä henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen kasvu. Kauppatase heikkeni.
Verotulot kasvoivat hieman ja veroaste laski
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä pieneni 0,2 prosenttia viime vuonna ja oli yhteensä 116,3 miljardia euroa.
Veroaste oli 42,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2023 verrattuna veroaste laski 0,6 prosenttiyksikköä.
Valtion verokertymä kasvoi 0,7 prosenttia ja oli 69,7 miljardia euroa. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi 7,0 prosenttia ja oli 14 miljardia euroa.
Tavaroista ja palveluista maksetuista veroista eniten kasvoi arvonlisävero, jonka kertymä kasvoi 3,0 prosenttia ja oli 25,8 miljardia euroa. Arvonlisäveron kertymän kasvuun vaikutti yleisen arvonlisäverokannan nostaminen syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Kotitalouksien maksamien tuloverojen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 35,6 miljardia euroa, kun taas yhteisöjen tuloveron kertymä laski 8,5 prosenttia ja oli 7,1 miljardia euroa.
Nettoveroaste oli 16,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja se laski 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Nettoveroasteen laskuun vaikutti eniten julkisten tulonsiirtojen suuri kasvu, erityisesti työeläkelaitosten maksamien sosiaaliturvaeläke-etuuksien kasvu.
