Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti varoittaa Spectator-lehden mielipidekirjoituksessaan, että Nato-maiden puolustusmenojen nostamista ei pidä perustella kansalle liioitelluilla uhkakuvilla.
Galeotti kritisoi erityisesti Naton pääsihteeri Mark Rutten puheita. Rutte sanoi tällä viikolla Chatham Housen tilaisuudessa Lontoossa, että brittien ”on opittava puhumaan venäjää”, jos puolustukseen ei panosteta tarpeeksi.
Arvostettu Venäjä-tuntija huomauttaa, että moni Naton jäsenmaa ei yltänyt edes edelliseen kahden prosentin tavoitteeseen.
– Ajatus siitä, että maa, joka kamppailee saadakseen yliotteen Ukrainasta – maasta, jonka väestö on nyt noin 30 miljoonan ihmisen luokkaa – voisi porhaltaa koko Nato-Euroopan (väestö 530 miljoonaa) läpi niin, että sillä olisi vielä joukkoja hypätä kanaalin yli ja alistaa Britannia, on naurettava, Galeotti kirjoittaa.
Naton puolustusmenotavoitteeksi asetetaan viisi prosenttia BKT:sta tulevassa Haagin huippukokouksessa. Tästä 3,5 prosenttia menisi suoraan niin sanottuun kovaan puolustukseen ja 1,5 prosenttia muuhun puolustusta tukevaan toimintaan ja hankintoihin.
Asiantuntijan mukaan uusissa puolustusmenotavoitteissa on kyse ennemmin Yhdysvaltain tyynnyttelystä kuin uhka-arvioista.
Venäjän Euroopalle muodostavaa uhkaa ei silti pidä vähätellä. Mark Galeottin mukaan erityisesti hybridiuhat – kuten informaatiovaikuttaminen, kyberoperaatiot ja yhteiskunnallisen epäluottamuksen lietsonta – ovat todellisia riskejä, joihin varautuminen vaatii panostuksia tiedusteluun, sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen yhtenäisyyteen.
Britanniaan kohdistuvat uhat ovat myös hyvin erilaisia kuin Venäjän rajalla olevien maiden tilanne.
Mark Galeotti nostaa esiin Suomea ja Baltian maita koskevia uhkakuvia. Sellaisia on viime aikoina pyöritelty julkisuudessa. Esimerkiksi Saksan tiedustelu on varoittanut, että diktaattori Vladimir Putin voisi ”testata” Natoa jonkinlaisella ”pienten vihreiden miesten” invaasiolla. Tällä viitataan tunnuksettomiin joukkoihin, joilla Venäjä aloitti Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan vuonna 2014.
Mark Galeottin mukaan Venäjän rajamaat eivät kuitenkaan ole samassa tilanteessa kuin Ukraina tuolloin.
– Suomi, Baltian maat ja Puola eivät ole tänä päivänä kuin Krim vuonna 2014. Kaikkiin tällaisiin sotaretkiin vastattaisiin välittömästi tappavalla voimalla.
Mark Galeotti myöntää myös, että Britannia ja muut Euroopan Nato-maat ovat laiminlyöneet puolustustaan.
– Menoja on pakko lisätä päättäväisyyden osoituksena Venäjälle ja pelotteena, joka ehkäisee Putinia tai hänen seuraajaansa ryhtymästä johonkin harkitsemattomaan.
Naton pääsihteeri Mark Rutten tapaa puhua asiasta Galeotti kutsuu kuitenkin ”apokalyptiseksi ja epäuskottavaksi”.
– Rutten käyttämän kaltaista puhetta puolustetaan usein tarpeellisena ylikorjauksena vuosien tuudittautumisen jälkeen, Galeotti sanoo.
Hänen mukaansa ajatuksena on, että kansalaiset eivät halua tai ymmärrä keskustelun nyansseja. Tätä professori kutsuu ”elitistiseksi hölynpölyksi” ja yhdeksi syyksi sille, että kyynisyys ja populismi ovat kasvussa.
Kirjoittajan mukaan kansalle pitäisi puhua avoimesti myös puolustusmenojen vaikutuksista. Lisäpanostukset tarkoittavat väistämättä veronkorotuksia, leikkauksia muissa julkisissa menoissa tai kasvavaa velkataakkaa – ja nämä seuraukset voivat osaltaan heikentää yhteiskunnan eheyttä, mikä voi taas hyödyttää suoraan Venäjän pyrkimyksiä. Siksi poliitikkojen pitäisi Galeottin mielestä kohdella kansaa rehellisesti ja niin kuin se ymmärtäisi monimutkaisia asioita.
– Emme voi sivuuttaa Venäjän nykyjohdon vihamielisyyttä ja sotaisuutta. Mutta meidän ei tule jättää huomiotta sitä, miten Putinin tavoitteet Britannian ja koko Euroopan suhteen eivät ole jokin ontto unelma valloituksesta vaan lamautus – meidän omien jakolinjojemme ja tyytymättömyytemme vahvistaminen.
