Venäjän historian tuhoisin sukellusveneonnettomuus tapahtui 12. elokuuta 2000 vain kolme kuukautta presidentti Vladimir Putinin virkaanastujaisten jälkeen.
K-141 Kursk -ydinsukellusveneen sisäinen räjähdys jätti risteilyohjuksilla varustetun aluksen Barentsinmeren pohjaan. Yhteensä 118 henkilön miehistöstä 23 miehen ryhmä selvisi hetkellisesti, mutta kaikki saivat surmansa odottaessaan pelastusta.
Vladimir Putinia ja Venäjän laivastoa arvosteltiin tuolloin voimakkaasti hitaista pelastustöistä, puutteellisesta huollosta ja monista muista laiminlyönneistä.
Projekti 949A-luokan sukellusvene oli osallistunut ensimmäiseen merkittävään laivastoharjoitukseen yli kymmeneen vuoteen. Muut alukset havaitsivat peräkkäiset räjähdykset, mutta etsinnät aloitettiin vasta yli kuuden tunnin jälkeen. Sukellusvene löydettiin 16 tunnin jälkeen 108 metrin syvyydestä. Venäjän laivaston sukelluskalusto ei onnistunut telakoitumaan Kurskin pelastusluukkuun.
Norjan ja Britannian avuntarjoukset hyväksyttiin vasta viiden vuorokauden jälkeen. Kaksi päivää myöhemmin yhteys veden valtaamaan osastoon saatiin avattua, mutta alukselta ei löydetty eloonjääneitä.
Tutkimuksen perusteella onnettomuuden aiheutti harjoitustorpedossa ollut vuoto, joka johti räjähdykseen ja tulipaloon. Hieman yli kaksi minuuttia myöhemmin ainakin viiden muun torpedon räjähdykset aiheuttivat massiivisia vaurioita sukellusveneen keulaosassa. Aluksen ydinreaktorit sammuivat turvallisesti.
Yhdysvaltain silloinen presidentti Bill Clinton kertoo onnettomuudesta uusia tietoja tuoreessa dokumentissa Kursk: 10 Days That Shaped Putin. Clintonin mukaan Vladimir Putin uhrasi sukellusvenemiehistön suojellakseen Venäjän ydinsalaisuuksia.
– Putin tiesi, että jos menisimme paikan päälle, niin oppisimme pysyvästi tiettyjä asioita heidän teknologiastaan, ex-presidentti sanoi Times-lehden mukaan.
Hän kertoo uskoneensa Putinin virkakauden alussa, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet voisivat kehittyä myönteiseen suuntaan. Pian kävi selväksi, että Kremlin tavoitteena oli palauttaa vanhat suuruudenajat. Yhdysvallat yritti Bill Clintonin mukaan tukea Venäjän siirtymää kohti demokratiaa.
– On valittava, mitä ”suurvallalla” tarkoitetaan. Olin huolissani Putinista ja siitä, millä tavoin uudenlainen kova linja tulisi esiin käytännössä, Clinton sanoi.
Räjähdykset havaittiin Venäjän pohjoisen laivaston harjoitusta tarkkailleella Yhdysvaltain USS Memphis -sukellusveneellä. Tieto välitettiin pian Valkoiseen taloon.
Koska Venäjän suunnalta ei ollut kuulunut mitään, päätti Bill Clinton soittaa datshalleen linnoittautuneelle Putinille.
– Ihmiset osoittavat ylpeyttään eri tavoin. Ehkä se johtuu psykologisista ja kulttuurisista tekijöistä tai molemmista. En usko, että muiden avun vastaanottaminen tekee kenestäkään heikompaa. Soitin ja hän sanoi ohjeistavansa alaisiaan hyödyntämään avuntarjous, Clinton sanoi.
Pelastusluukku saatiin auki vasta kahdeksan päivää onnettomuuden jälkeen. Vladimir Putin alkoi välittömästi levittää perättömiä tietoja katastrofista muun muassa syyttämällä oligarkkeja armeijan ja laivaston ”tuhoamisesta” sekä hyökkäämällä häntä arvostellutta mediaa vastaan.
