Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattijärjestöt ilmoittivat välittömästi alkavista ylityö- ja vuoronvaihtokielloista 2.5.2023. Työtaisteluiden kohteena on satoja tuhansia hoivaa tarvitsevia asiakkaita, kuten vanhuksia ja vammaisia sekä yksityisissä päiväkodeissa käyviä lapsia. Työehtosopimuksen piirissä on tuhat sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatusalan yritystä ja järjestöä. Niissä työskentelee yli 72 000 työntekijää.
Työnantaja tarjosi työntekijäjärjestöille yleisen linjan ylittävää palkankorotusta, joka olisi kahdessa vuodessa 9,2 prosenttia. Tämä tarjous ei kuitenkaan ay-puolelle riittänyt. Työntekijäpuoli vaati yli 13 prosentin palkankorotuksia runsaan kahden vuoden ajalle ja useita kustannuksia lisääviä tekstimuutoksia. Vaatimus on lähes kaksinkertainen TES-kierroksen yleiseen palkankorotuslinjaan, joka on kahdessa vuodessa seitsemän prosenttia.
Ay-puolen vaatimus ei ole toimialalle mahdollinen. Sen taustalla ovat osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Ay-puoli on lisäksi vedonnut julkissektorin korkeampaan palkkatasoon. Tietyissä alan ammateissa keskimääräinen palkkataso on julkisella sektorilla yksityistä jonkin verran korkeampi. Tilastovertailua vaikeuttaa kuitenkin julkisen puolen iäkkäämpi henkilöstö, mikä nostaa palveluslisien osuutta palkoissa. Työehtosopimuksen vähimmäispalkoissa HALIn tarjous olisi johtanut julkisen puolen työehtosopimuksia korkeampiin tasoihin. Kilpailu työvoimasta liu´uttaa lisäksi palkkoja yksityissektorilla yli tes-korotusten tason.
Lähes kaikki alan yritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut ovat julkisrahoitteista palvelua, jossa ostaja on hyvinvointialue tai kunta. Hyvinvointialueet ja kunnat maksavat yksityisistä sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluista merkittävästi vähemmän, kuin mitä sama palvelu maksaa julkisen tuottamana. Monet alan yritykset ja järjestöt toimivat jo nyt tappiolla.
Koko sote-alalla on vakava työvoimapula, joka vaatii nopeita ratkaisuja. Palkka on osa ratkaisua, mutta palkankorotukset eivät yksinään riitä. Työvoimapulan ratkaisemiseksi tulee ottaa kaikki keinot käyttöön. Suuri vastuu on tulevalla hallituksella, joka on juuri neuvottelemassa seuraavan neljän vuoden suuntaviivoja.
Sote-alalle tarvitaan kipeästi työperäistä maahanmuuttoa, ja maahanmuuton sujuvoittamiseksi myös tulevan hallituksen tulee tehdä päätöksiä. Kielikoulutuksen lisääminen sekä ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ovat hyviä keinoja, joita hallituksen kannattaa toteuttaa.
On ajateltava uusiksi, ketkä ovat sopivia hoivaamaan vanhuksia ja vammaisia. Hoivassa usein tärkeintä on taito ja halu kohdata ihminen. Sosiaalipalveluissakin tarvitaan korkeammin koulutettua sote-henkilöstöä, mutta oikeassa suhteessa työtehtävien vaatimuksiin nähden. Laki mahdollistaa tällä hetkellä 13 henkilöstöryhmän hyödyntämisen välittömän työn mitoituksessa. Ongelma on lakia tiukempi viranomaissääntely, joka keskittyy lähi- ja sairaanhoitajien hyödyntämiseen. Lakia tiukemmasta sääntelystä on luovuttava. Ratkaisuja löytyy, nyt pitäisi olla halua toteuttaa niitä.
Yritykset ja järjestöt tuottavat yli puolet esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta. Onkin tärkeää nähdä yksityinen puoli tärkeänä kumppanina ja voimavarana, jonka toimintaedellytykset on turvattava.
