Avioeron jälkeen tekemättä jäänyt omaisuuden jako voi jatkossa johtaa siihen, että entinen puoliso menettää oikeutensa toisen omaisuuteen. Muutos perustuu kesäkuun alussa voimaan tulleeseen lakimuutokseen, joka asettaa avio-oikeudelle kymmenen vuoden määräajan.
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan avio-oikeus vanhentuu jatkossa, kun avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättymisestä on kulunut kymmenen vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ositus eli puolisoiden omaisuuden jako on tehtävä määräajan kuluessa, jos osapuolet haluavat säilyttää oikeuden avio-oikeuden perusteella määräytyvään omaisuuteen.
Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta avioliiton päättyessä. Avio-oikeus voidaan sulkea kokonaan tai osittain pois avioehdolla.
Uuden lain mukaan kymmenen vuoden määräaika alkaa avioeropäätöksestä tai avioliiton kumoamisesta. Avio-oikeus ei vanhennu, jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan.
Muutos koskee sekä tulevia että jo aiemmin päättyneitä avioliittoja ja rekisteröityjä parisuhteita. Jos liitto on päättynyt ennen 31. toukokuuta 2021, avio-oikeus vanhentuu viimeistään 31. toukokuuta 2031.
Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Paula Ojaniemi kehottaa selvittämään tilanteen ajoissa.
– Jos yhteistä omaisuutta on vähän, ositus saattaa olla sujuvampi ratkaisu. Jos yhteistä omaisuutta on enemmän, puolisot voivat haluta sopia avio-oikeuden voimassaoloajan jatkamisesta, Ojaniemi sanoo tiedotteessa.
Vanhentumisen voi estää sopimuksella
Vanhentumisen voi estää sopimuksella. Entiset puolisot voivat sopia pidemmästä avio-oikeuden voimassaoloajasta, mutta sopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle ennen määräajan päättymistä.
Jotta sopimus on pätevä, sen täytyy olla kirjallinen, päivätty, allekirjoitettu, kahden esteettömän todistajan todistama ja rekisteröity.
Jos avio-oikeus vanhentuu eikä omaisuutta ole jaettu, ositusta ei voi enää tehdä. Tällöin varakkaamman entisen puolison ei tarvitse maksaa tasinkoa toiselle osapuolelle. Vanhentuminen vaikuttaa myös perintötilanteisiin, sillä entisestä puolisosta ei tällöin tule toisen entisen puolison kuolinpesän osakasta.
– Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää tilanteita, joissa omaisuuden jako jää tekemättä pitkäksi aikaa. Pitkät viivästykset voivat aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi uusissa parisuhteissa ja perintötilanteissa, Ojaniemi sanoo.