Kesälomakauden alkaessa moni suomalainen matkustaa Eurooppaan omalla tai vuokra-autolla. Ylinopeussakot voivat olla huomattavasti suurempia kuin Suomessa, ja vakavimmissa tapauksissa autoilija voi menettää auton ja ajokorttinsa pitkäksi aikaa.
Sveitsiläinen autoilija sai noin 200 000 euron sakon ajaessaan urheiluautollaan pienen kylän läpi merkittävällä ylinopeudella. Tips.at-media muistuttaa tapauksesta nyt, kun kesälomakausi käynnistyy ja eurooppalaisille teille kerääntyy entistä enemmän liikennettä. Tapaus on vuodelta 2010, mutta siihen usein viitataan esimerkkinä Sveitsin ankarasta sakkojärjestelmästä.
Kansainvälistä huomiota saaneessa tapauksessa autoilija hurjasteli Ferrari Testarossalla 137 kilometriä tunnissa nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Sankt Gallenin kantoninoikeus määräsi tuolloin maailman korkeimman ylinopeussakon, joka perustui Sveitsin tulokohtaiseen sakkojärjestelmään.
Sakon suuruuteen vaikutti kolme tekijää: vauhdin äärimmäisyys, vakava liikennerikos sekä kuljettajan poikkeuksellisen hyvä taloudellinen tilanne. Tuomitulla oli noin 20 miljoonan euron omaisuus, minkä lisäksi kyseessä oli toistuva rikkomus.
Sveitsi uudisti rikoslakinsa vuonna 2007 niin, että tuomarit voivat määrätä sakot henkilökohtaisten tulojen ja varallisuuden mukaan. Sama logiikka on käytössä monessa Euroopan maassa.
Pelkkä sakko ei aina riitä
Sveitsissä erityisen suurista ylinopeuksista käytetään termiä ”Raserdelikt” eli kaahaamisrikos. Kyseessä ei ole enää pelkkä liikennerikkomus, vaan rikosoikeudellinen teko, jonka rangaistus voi olla huomattavasti pelkkää sakkoa ankarampi.
Sveitsissä kaahaamisesta voi seurata vankeustuomio, pitkä ajokielto ja erityisen vakavissa tapauksissa myös ajoneuvon menetys.
Myös Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Pohjoismaissa käytössä on jonkinasteinen tulokohtainen sakkojärjestelmä. Kaikkein korkein mahdollinen ylinopeussakko Sveitsissä voi nousta jopa miljoonaan euroon, kuten vuonna 2024 ruotsalaiselle autoilijalle määrätty 1,08 miljoonan frangin sakko osoitti.
Suomi käyttää samaa logiikkaa
Suomessa on käytössä päiväsakkojärjestelmä, joka noudattaa samaa periaatetta. Lievistä ylinopeusrikkeistä rangaistaan kiinteillä summilla, mutta vakavammissa eli yli 20 km/h:n ylinopeuksissa sakko määräytyy kuljettajan tulojen mukaan.
Suomen tunnetuin tapaus oli aikoinaan Nokian johtaja Anssi Vanjoen vuonna 2001 saama 116 000 euron sakko moottoripyörällä Helsingin Lauttasaaressa tapahtuneesta ylinopeudesta. Helsingin käräjäoikeus kuitenkin alensi sakkoa myöhemmin noin 5 900 euroon, kun Vanjoki toimitti tarkempia tulotietoja Nokialta.
Suomen toistaiseksi suurin vahvistettu ylinopeussakko on Ahvenanmaan kauppaneuvoksen Anders Wiklöfin vuonna 2023 saama 121 000 euron sakko. Hän on saanut vastaavia sakkoja aikaisemmin: 95 000 euroa vuonna 2013 ja 63 680 euroa vuonna 2018. Vuonna 2015 miljonääri Reima Kuisla nousi kansainvälisiin otsikoihin saatuaan noin 54 000 euron ylinopeussakon.
Vertailu kuukausipalkkaan paljastaa erot
Ajoneuvotietoyhtiö CarVerticalin vuoden 2025 tutkimuksessa Suomi sijoittui maailman kahdeksanneksi ankarimmaksi maaksi, kun verrattiin sakkojen osuutta keskimääräisestä kuukausipalkasta.
Suomessa 170 euron ylinopeussakko vastaa noin 6,2 prosenttia keskimääräisestä 2 751 euron kuukausipalkasta.
Tanskassa luku on vielä korkeampi: jo 15 km/h:n ylinopeudesta sakko on noin 402 euroa eli noin 10 prosenttia kuukausipalkasta. Vertailun vuoksi Puolassa vastaava sakko on 24 euroa ja Latviassa 40 euroa eli noin kaksi prosenttia keskimääräisestä palkasta.
Kesälomamatkalla erot voivat siis olla merkittäviä riippuen siitä, missä päin Eurooppaa autolla liikutaan.