Ajokulttuurissa ja ylinopeussakoissa on huomattavia eroja eri puolilla Eurooppaa. Ajoneuvotietoyhtiö CarVertical tutki asiaa 23 maassa, mukaan lukien Suomessa, ja selvitti, kuinka ylinopeussakkojen ja autovaurioiden määrät vaihtelevat maittain.
Vastausta etsittiin kysymyksiin ennaltaehkäisevätkö suuremmat sakot ylinopeutta, kun ne syövät suuremman osan kuljettajan palkasta ja ehkäisevätkö ankarammat sakot autojen vaurioitumista?
Suomessa on monia muita maita ankarammat ylinopeussakot. Suomi päätyi CarVerticalin tutkimuksessa kahdeksannelle sijalle arvioitaessa, kuinka paljon kuljettajan tuloista keskimäärin kuluu ylinopeussakkojen maksamiseen.
Suomessa esimerkiksi nopeusrajoituksen ylittämisestä enintään 15 km/h seuraa 170 euron sakko. Sakko vastaa 6,2 prosenttia keskimääräisestä 2 751 euron kuukausipalkasta maassa.
Vaikka lievistä ylinopeusrikkeistä rangaistaan kiinteillä sakkosummilla, vakavammista rikkeistä, kuten nopeusrajoituksen ylittämisestä yli 20–25 km/h, rangaistaan tulojen perusteella määräytyvällä sakolla.
Suomessa käytettävän päiväsakkojärjestelmän myötä lopullinen sakkomäärä riippuu kuljettajan tuloista. Toisin sanoen varakkaammat kaahaajat voivat joutua maksamaan tuhansia euroja rikkeestään. Eräässä tunnetussa tapauksessa miljonääri joutui maksamaan Suomessa 121 000 euron sakot 30 km/h:n ylinopeudesta.
CarVerticalin mukaan ankarammat rangaistukset vaikuttavat tehoavan. Käytettyjen autojen markkinoiden avoimuusindeksin mukaan vain 21,8 prosenttia suomalaisista autoista on merkitty vaurioituneiksi. Tämä on yksi tutkimuksen matalimmista vaurioasteista.
– Enintään 15 km/h:n ylinopeudesta määrättävien sakkojen vaihteluväli on Euroopassa kymmenestä eurosta yli 200 euroon. Vaikka ankarampia sakkoja käyttäviä maissa on vähemmän vaurioituneita autoja, on syytä myös huomioida ajokulttuuri, sillä kuljettajat sietävät liikennesääntöjen rikkomista eri tavoin eri puolilla Eurooppaa, selittää CarVerticalin automarkkinoiden asiantuntija Matas Buzelis.
Pohjoismaissa ankarimmat rangaistukset
Pohjoismaissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on käytössä verrattain korkeat sakot suhteessa keskimääräiseen tulotasoon, ja niissä myös esiintyy vähemmän ajoneuvovaurioita.
Esimerkiksi Tanskassa jo 15 km/h:n ylinopeus maksaa kaahaajalle 3 000 kruunua eli noin 402 euroa. Tämä on noin kymmenen prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta. Tanskalaiset eivät selkeästi kaahaile, sillä vain hieman yli viidennes tarkastetuista autoista oli vaurioitunut.
Sitä vastoin monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ylinopeussakot ovat verrattain alhaisia ja ajoneuvovauriot yleisempiä.
Esimerkiksi Puolassa 15 km/h:n ylinopeudesta sakotetaan sata zlotya eli 24 euroa, Latviassa 40 euroa ja Slovakiassa 39 euroa. Nämä sakot vastaavat vain 1,6–3,3 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta kyseisissä maissa.
Jokaisessa maassa kuitenkin yli puolella kaikista autoista oli merkintöjä vaurioista. Tilastoa johtaa Puola, jossa 62,1 prosenttia autoista on vaurioitunut aiemmin.
CarVerticalin tutkimuksessa vahinkorekisterin tiedot yhdistettiin käytettyjen autojen markkinoiden avoimuusindeksin tietoihin, keskimääräisiin nettokuukausipalkkoihin 23 maasta ja 11–15 km/h:n ylinopeudesta taajama-alueella (nopeusrajoitus 50 tai 60 km/h) määrättävään perussakkoon.
Tutkijat laskivat tietojen perusteella sakon prosenttiosuuden keskimääräisistä kuukausituloista, ja maat asetettiin vertailujärjestykseen tulosten perusteella. Arvoissa voi esiintyä pieniä eroavaisuuksia valuuttakurssien vaihtelun vuoksi.
