Artikkelit: Ville Valkonen

Kirjoittajan mukaan on käsittämätöntä, että eräät puolueet ajavat Suomeen lisää veroja.
Kirjoittaja listaa kehityskulut, joita kannattaa pitää silmällä.
Palkankorotusvara määrittyy pitkälti siitä, menestymmekö maailmanmarkkinoilla korkean osaamisen tuotteillamme.
Hyvinvointialueiden menot ovat kasvamassa melkein seitsemällä miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä.
Julkisen talouden kuntoon laittaminen edellyttää jatkuvaa työtä palveluntuotannon uudistamiseksi ja pitkää menomalttia.
Päättäjien olisi kunnioitettava veronmaksajalle tärkeää puolustusmuuria eli menokehystä.
Uudet kunnanvaltuustot kohtaavat koronakrapulasta kärsivän kuntatalouden.
Verotus syö 42,4 prosenttia marjoistamme. Sen verran arviolta Suomessa kerätään veroja suhteessa kokonaistuotantoon.
Kirjoittajan mielestä puolueen asema ja tarve ovat selviä.
Vuonna 2020 koettiin historiallinen talousromahdus. Iso kysymys on, hälveneekö uhka rokoteuutisten myötä.
Kehittyneet taloudet siirtyivät nollakorkojen maailmaan pitkäksi aikaa. Miten tähän on tultu?
Superrikas Jeff Bezos vaurastuu koko ajan lisää. Onko kapitalismi kriisissä?
Talouspoliittinen keskustelu on usein ristiriitoja täynnä, eivätkä taloustieteilijöiden suosituksista ota välillä tieteilijät itsekään selvää.
Koronataantuman myötä maailmantalouteen on tuupattu enemmän rahaa kuin miesmuistiin ja valtiot velkaantuvat. Kuka kuittaa lopullisen laskun?
Onko menoelvytys aina paras tapa? Vai kannattaisiko myös verojen lasku nostaa keinovalikoimaan?
Rahan kylväminen kaikenkarvaisiin kohteisiin nimetään julkiseksi investoinniksi.
Koronakriisi tekee kuntien olon lähes sietämättömäksi.
Kun taudin osalta on selvitty pahimmasta, saa Sanna Marinin hallitus syliinsä uuden kriisin – talouskriisin.
Osa ammateista katoaa, ja työelämä vaatii uusia taitoja.
Pulaa on niin koodareista, lääkäreistä kuin siivoojista ja kokeista.
Vasemmiston puheissa markkinatalous ja kapitalismi ovat ongelmien pääsyntipukkeja. Miten yritykset voivat olla osa ratkaisua?
Pääministerin vaihtumisen yhteydessä olisi ollut paikallaan pohtia myös hallituksen talouspolitiikan perusteita. Miten vasemmistohallitus aikoo selvitä?
Maahanmuutto on poliittisesti suurempi kysymys kuin taloudellisesti, mutta mitkä sen vaikutukset ovat?
Miten uusi osakesäästötili toimii ja auttaako se suomalaisia vaurastumaan?
Kiinan ja USA:n tulli- ja vastatullinokittelu jäytää yrityksiä molemmissa maissa.
Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin koskaan – jopa häkellyttävän vähän. Silti työelämä on monelle uuvuttavaa. Miten tähän on tultu?
Minkälaista on nykyperussuomalaisten talouspoliittinen ajattelu?
Ei ole yllätys, että uusi punavihermultahallitus suuntaa talouspoliittisesti vasemmalle. Mitä hallitus tavoittelee ja millä keinoilla? Onko talouspolitiikka kestävällä pohjalla?
Talouspolitiikan suurimpia virheitä ei tehdä huonoina, vaan hyvinä aikoina.
Hyvinvointiyhteiskunta maksaa kymmenisen miljardia enemmän kuin mihin meillä olisi varaa.
Missä taloustilanteessa olemme nyt ja koska tulee seuraava taantuma? Mitä se tarkoittaa Suomelle?
Suomen syntyvyys on valahtanut ennätysalhaiseksi.
Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti vertailtuna pienet, eivätkä ne ole kasvaneet pitkään aikaan. Silti tuloerot huolettavat suurta osaa suomalaisista. Onko huolessa mitään perää? Miten tuloerot liittyvät kannustavuuteen?
Nyt pitää olla hyvin huolissaan. Suomen talous on nimittäin noususuhdanteen huipulla.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa EU:n toiseksi suurin.
Automatisaation kiihtyvä ja laajeneva vaikutus on talouskeskustelun kuumimpia aiheita. Vievätkö koneet lopulta kaikki työt?
Haitallista on, jos velka suuntautuu ylikulutukseen tai omaisuusarvojen paisuttamiseen.