Kansanedustaja, EU-politiikkaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori Aura Sallan (kok.) mukaan Euroopan komissio on puuttunut kyseenalaisella tavalla demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden työhön suuntaamalla virheellisiä sosiaalisen median mainoksia tarkasti kohdennetulle yleisölle koskien lakiesitystään.
– Komissio ostaa mainostilaa tavalla, jota on itse vuosikausia kritisoinut. Virkakunta ei voi toimia näin, hän sanoo.
Euroopan tietosuojavaltuutettu tutkii nyt komission toimintaa. Asia liittyy asetukseen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (CSAM-asetus).
– Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että päästä päähän salattujen viestintäteknologioiden toiminta tulee tuntea ennen kuin sitä voidaan turvallisesti ja rikoksia ehkäisevästi säädellä. Mikäli EU lähtee edellyttämään minkäänlaisten takaporttien rakentamista salattuihin viestipalveluihin, tarkoittaa tämä mahdollisuutta myös rikollisille päästä käsiksi viestiketjuihin, Salla toteaa.
Hän muistuttaa, että EU sääntelee laajasti digitaalisia toimijoita ja markkinaa. Sääntelyä koskevat kysymykset kiteytyvät yksityisyyden suojan, tietoturvan, datan, tekijänoikeuksien ja erilaisten digialustojen yritystoimintamallien ympärille.
Sallan mielestä EU:n lainsäädännön pitää keskittyä varmistamaan käyttäjien perusoikeudet, yksityisyydensuojan toteutumisen perustuen käyttäjien omaehtoisuuteen eli mahdollisuuteen hallinnoida oman datansa jakamista ja hallinnointia mahdollisimman helposti.
– Anonyymin käyttäytymisdatan jakamista ja keräämistä tulee lähtökohtaisesti mahdollistaa innovaatioiden vauhdittamiseksi. Yrityssalaisuuksien säilyttämisen osalta lainsäädännön tulee olla yksiselitteistä ja datan jakamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä markkinaehtoisuuteen.
Sallan mukaan suuri ongelma EU:ssa on, että teknologian tuntemus valmistelevassa ja toimeenpanevassa virkakunnassa on heikkoa.
– Vauhdilla muuttuvassa maailmassa ja teknologiakehityksessä julkisen sektorin tulisi vahvistaa osaamistaan palkkaamalla virkakuntaan myös työntekijöitä, joilla on tuoretta kokemusta yksityiseltä sektorilta. Tällä hetkellä iso haaste on myös päällekkäisen lainsäädännön rakentaminen, Salla kuvaa.
Hänen mielestään osaamisessa ja tietotaidossa teknologian kehityksen osalta on tällä hetkellä liian suuri juopa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
– Tämä näkyy lainvalmistelussa ja toimeenpanossa sekä julkisen keskustelun puutteessa. Tämä ongelma nähdään nyt erityisesti digimarkkinaa ja -palveluita koskevien lainsäädäntöjen käytäntöönpanossa, kun teknologia, jota on pyritty sääntelemään, on jo uusiutunut, eivätkä virkamiehet aina tunne edes teknologian perustoiminnallisuuksia, Salla jatkaa.
Hän toteaa, että lähtökohta EU:n digisääntelylle pitää olla markkinan vapauttaminen ja sääntelyn purkaminen, ei lisäsääntely.
– Meidän on annettava eurooppalaisille yrityksille mahdollisuus kasvaa jättien sarjaan omalla kotimarkkinallaan. Globaalit yritykset voivat valita, millä markkinalla toimivat ja mitä palveluita Euroopassa tarjoavat, mutta eurooppalaisille yrityksille EU:n on ensisijainen kasvupohja, Salla sanoo.