Asuntovelallisten kannattaa varautua siihen, että 12 kuukauden euribor voi nousta noin 3,5 prosenttiin, arvioi OP-Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela Verkkouutisille. Viime päivinä korko on liikkunut noin 3,3 prosentissa.
Kortelan mukaan suurin osa nousupaineesta on jo hinnoiteltu nykyiseen euriboriin, sillä vuoden korko ennakoi Euroopan keskuspankin (EKP) tulevia korkopäätöksiä.
– Tällä hetkellä voi varautua vuoden euriborin nousevan noin 3,5 prosentin tasolle, Kortela sanoo.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin arvio on hieman maltillisempi. Hänen mukaansa 12 kuukauden euriborin suurin nousu on jo nähty.
– Meidän perusennusteemme mukaan suurin nousu on jo nähty. Tämän ennusteen valossa ei ole perusteita sille, että 12 kuukauden euribor nousisi enää merkittävästi korkeammalle, von Gerich sanoo VU:lle.
Nordean ennusteessa EKP nostaisi korkoja vielä kahdesti.
– Ei ole mikään itsestäänselvyys, että korot nousisivat merkittävästi lisää, hän sanoo.
Neljän prosentin euribor vaatisi uuden shokin
Euribor-korkojen nousu yli kolmeen prosenttiin ei ole mitenkään tavatonta. Esimerkiksi syksyllä 2023 vuoden eli 12 kuukauden euribor kävi korkeimmillaan 4,2 prosentissa. Voisiko sama toistua uudelleen?
Molemmat ekonomistit pitävät mahdollisena, että 12 kuukauden euribor voisi nousta jälleen neljän prosentin tuntumaan tai sen yli. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kummankaan perusennuste.
Kortelan mukaan keskeisin riski liittyy Lähi-idän kriisiin ja öljyn hintaan. OP-Pohjolan laskelmissa 12 kuukauden euribor saavuttaisi neljän prosentin tason, jos öljyn hinta nousisi pidemmäksi aikaa noin 140 dollariin.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi kevättä pahempaa tilannetta öljymarkkinoilla ja Lähi-idän kriisin merkittävää eskaloitumista, Kortela sanoo.
Von Gerichin mukaan neljän prosentin korkotaso edellyttäisi puolestaan sitä, että energian kallistumisen aiheuttamat inflaatiopaineet leviäisivät laajemmin talouteen.
– Inflaatiopaineiden pitäisi levitä muihin hintoihin, ehkä myös inflaatio-odotuksiin ja palkkoihin niin, että keskuspankki huolestuisi toisen kierroksen vaikutuksista, von Gerich sanoo.
Samalla talouden pitäisi hänen mukaansa säilyä riittävän vahvana, jotta EKP voisi kiristää rahapolitiikkaa nykyistä enemmän.
– Näin korkeat korot edellyttäisivät sitä, että inflaatiopainetta tulee hintapuolelta mutta samalla talous pitää pintansa niin, että EKP katsoo joutuvansa painamaan jarrua vahvemmin, von Gerich sanoo.
Lyhyellä aikavälillä euriborien kehityksessä korostuvat Lähi-idän tapahtumat ja energian hinnat. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on, leviääkö inflaatio laajemmin talouteen.
Kortelan mukaan hintojen nousu on toistaiseksi keskittynyt pääosin energiaan, eikä vuoden 2022 kaltaista laaja-alaista nousua ole nähty.
– Jos tämä kehitys jatkuu, EKP ei tarvitse nostaa korkoja niin paljoa kuin markkinat odottavat. Tällöin korot voisivat jopa hieman laskea nykyisestä, Kortela sanoo.
Korkojen ennakoidaan asettuvan noin kolmeen prosenttiin
OP-Pohjola arvioi 12 kuukauden euriborin olevan vuoden kuluttua noin kolmessa prosentissa. Kolmen kuukauden euribor olisi hieman sen yläpuolella ja kuuden kuukauden korko näiden välissä.
– Odotamme korkojen nousevan vähemmän kuin markkinat tällä hetkellä odottavat, mikä laskisi euriborien tasoja nykyisestä jonkin verran vuoden aikana, Kortela sanoo.
Nordean ennusteessa euriborit asettuisivat noin 3–3,5 prosentin välille. Lyhyemmät korot olisivat lähempänä kolmea prosenttia ja 12 kuukauden euribor hieman korkeammalla.
– Ainakin pidempien euriborien osalta suurimmat nousut ovat jo ohi. Kuukauden ja kolmen kuukauden euribor tulevat lähemmäs toteutuvaa EKP:n talletuskorkoa, joten niissä on vielä nousuvaraa, von Gerich arvioi.
LUE MYÖS:
Yhteinen asuntolaina voi yllättää: Puolison velkaosuus saattaa jäädä sinulle
