Valtiovarainministeriön joulukuisessa talouskatsauksessa ennustettiin, että Suomen bruttokansantuote laskee 0,2 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen on nyt historiallisen alhaalla.
Heikon luottamuksen takana on kolme syytä: Ukrainan sota, inflaatio ja Euroopan keskuspankin koronnostot.
– Jos katsoo, miten kuluttajien luottamus on kehittynyt, niin ensimmäinen notkahdus on tapahtunut selvästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Samoihin aikoihin inflaatio lähti voimakkaaseen nousuun ja vei korot mukanansa erityisesti kesän jälkeen, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa analyysia tukee se, että kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta ovat oleellisesti heikommat kuin yrityksillä.
– Yleisesti kuluttajien tuntemukset menevät yhteen isojen kotimarkkinan toimialojen kaupan ja palvelualojen kanssa. Tällä hetkellä, vaikka kuluttajien näkemykset ja ennakoivat syvää taantumaa tai jopa lamaa, niin yritysten luottamusmittarit kertovat korkeintaan lievästä taantumasta, Brotherus jatkaa.
Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisi tammikuussa ennusteensa, jonka mukaan bruttokansantuote tulisi laskemaan prosenttiyksikön.
Hypoteekkiyhdistyksen ennusteessa toimialoista syvimmän kyykkäyksen tekee asuntomarkkina, jossa laskua arvioitiin olevan peräti viisi prosenttia. Brotheruksen mukaan Hypoteekkiyhdistys on laskenut kuluttajien alhaisen luottamuksen mukaan ennusteeseensa.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston reaalitalouden yksikön päällikkö finanssineuvos Janne Huovari jakaa ekonomistin näkemyksen siitä, että laskeva trendi kuluttajien luottamuksessa on näkynyt jo pidemmän aikaa.
– Kuluttajien luottamus ei sinänsä muuttanut näkemystämme merkittävästi. Kirjoitimme ennusteen epävarmuudesta. Yksi suuri epävarmuuden lähde on kuluttajien käyttäytyminen. Kulutuksen väheneminen näkyy selkeästi vähittäiskaupassa, mutta siitä huolimatta kuluttaminen on ollut yllättävän hyvää, vaikka kuluttajien luottamusta mittaavat luvut ovat olleet todella heikot, Huovari sanoo.
Ennusteiden tekeminen on aina hankalaa. Tässä maailman tilanteessa se on erityisen hankalaa. Suurimman riskin aiheuttaa Ukrainassa käynnissä oleva sota. Sen liikahtaminen suuntaan tai toiseen muuttaa ennustetta suuresti. Epävarmuuksista huolimatta valtiovarainministeriö povaa, että vuonna 2024 Suomen talous kääntyy taas kasvu-uralle.
– Yleinen näkymä on varsin samanlainen. Odotamme, että talous supistuu hieman enemmän tänä vuonna ja uskomme, että ensi vuonna olemme jo prosentin kasvussa. Näkemyksemme on pikkuisen varovaisempi, Brotherus sanoo.
Asuntomarkkinoiden ennuste on entistä synkempi
Vähittäiskauppa- ja palvelut kärsivät toimialoista, mutta eniten kuluttajien heikosta luottamuksesta markkinoilla kärsii asuntokauppa.
Suomen Hypoteekkiyhdistys arvioi marraskuussa, että Suomessa asuntojen hinnat tulevat laskemaan tänä vuonna kolme prosenttia. Helmi-maaliskuun taitteessa Hypolta tulee uusi ennuste, joka on entistä synkempi, ja asuntomarkkinoiden sukelluksen ennustetaan olevan aiempaa syvempi.
– Ennuste on synkempi ja korkokehitys on korkeampaa. Siitä voi päätellä, että hinnat tulevat laskemaan enemmän kuin marraskuussa ennustimme. Emme puhu kuitenkaan kaksinumeroista luvuista. Jos puhumme pyöreillä numeroilla, niin asuntojen hinnat tulevat viitisen prosenttia alaspäin, Juhana Brotherus arvioi.
Asuntomarkkinoilla tunnelma on odottava. EKP tullee nostamaan ohjauskorkoaan merkittävästi vielä tämän kevään aikana. Ensin helmikuun alussa 0,5 prosenttia ja todennäköisesti toinen vastaava korotus tapahtuu maaliskuun alussa. Tämä tulee näkymään asuntojen pyyntihinnoissa, jotka laskevat.
Tämän lisäksi asuntomarkkinoilla Brotherus nimeää kaksi selkeää syytä, jotka vaikuttavat asuntojen hintojen laskuun. Sijoittajien tuotto-odotukset ovat laskeneet markkinoilla ja se on saanut sijoittajat vetäytymään asuntokaupasta. Toinen selkeä asuntomarkkinoilla häviävä ryhmä ovat kokonaan sähkölämmitteiset asunnot.
Talouden koko kuva ei ole kuitenkaan synkkä, eikä mikään muu mittari kuin kuluttajien luottamus viesti syvästä taantumasta tai lamasta. Valtionvarainministeriön ennuste lupaa, että loppuvuotta kohden ennuste on jo huomattavasti positiivisempi. Sama näkymä on Hypoteekkiyhdistyksen ennusteessa.
– Työllisyys on kehittynyt edelleen erittäin hyvin. Palkat ovat nousseet jo nyt ja odotamme, että palkkaratkaisut, joita nyt tehdään ovat selkeästi korkeampia, joihin olemme tottuneet. Odotustemme mukaan hintojen nousu hidastuu selvästi ja monessa tuotekategoriassa hinnat jopa selkeästi laskevat. Se parantaa loppuvuotta kohti kotitalouksien ostovoimaa ja se näkyy myös kulutuksessa, Janne Huovari sanoo.
Juhana Brotherus muistuttaa, että vaikka asuntojen hinnat laskevat viitisen prosenttia, niin se ei tarkoita asuntomarkkinoiden romahdusta.
– Palaamme suurin piirtein kevään 2020 tasolle, Brotherus sanoo.
