– Asuntokauppa jäätyi telineisiin tammikuussa, kun varainsiirtoverouudistuksen takia ensiasunnon ostajat ajoittivat kauppansa viime vuoden puolelle ja toisaalta asunnonvaihtajat pysyivät yhä sivurajalla. Myös hinnat kääntyivät selvään laskuun lokakuun jälkeen nähdyn niukan nousun jälkeen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.
Tilastokeskuksen mukaan osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa 2,9 prosenttia edelliskuusta ja 5,6 prosenttia viime vuodesta. Kiinteistövälittäjien kautta tehdyt kauppamäärät laskivat kuusi prosenttia viime vuoden tammikuusta.
Brotherus toteaa, että asuntomarkkinoita ahdistavat nyt kovat ja pehmeät vastavoimat.
– Kovin vastatuuli tulee korkeista koroista, jotka leikkaavat kysyntää ja vähentävät asunnon ostohaluja niin oman kodin ostajille kuin sijoittajille. Samaan aikaan jumi näkyy ostajien korvien välissä. Vain alle 15 prosenttia kotitalouksista pitää ajankohtaa otollisena lainanottamiselle, kun ennen yli puolet suomalaisista suhtautui rohkeasti lainanottamiseen.
Lisäksi hänen mukaansa asuntojen hintojen puolitoista vuotta kestänyt lasku on johtanut päätösten pitkittämiseen.
– Kaupat ei käynnisty ennen kuin tunnelma korvien välissä vaihtuu, mutta mielten muututtua voidaan nähdä nopeasti ruuhkia asuntonäytöillä. Hinnat eivät kuitenkaan heti pomppaa, koska myymättömiä uusia ja vanhoja asuntoja on kertynyt runsaasti odottamaan otollisempaa aikaa, Brotherus pohtii.
Hän huomauttaa, että asuntokaupan piristyminen kriittinen ja keskeinen keino myös rakentamisen haasteiden ratkomiseen.
– Rakennusyhtiöt eivät voi aloittaa kannattaviakaan uusia hankkeita, kun pääomat sitoutuneena valmiisiin ja puolivalmiisiin kohteisiin. Hallitus teki järkevästi alentaessaan taloustutkimusten hyvin haitalliseksi tunnistamaa varainsiirtoveroa. Muutokset piristivät merkittävästi tilannetta viime vuoden lopussa, mutta suurempikin lasku olisi perusteltua.
Brotherus moittii, ettei asuntokauppaa ole auttanut Finanssivalvonnan käsittämätön kankeus lainakaton kanssa.
– Vasta joulukuun lopulla lainakatto nostettiin normaalitasolle 90 prosenttiin, vaikka asuntomarkkinat ovat kipuilleet poikkeuksellisessa alakulossa jo toista vuotta. Lainakaton muutoksilla on tarkoitus torjua suhteettomia suhdannevaihteluita, ilmeisesti vasta viime kuukausina sääntelijä on huomannut markkinoiden heikkouden.
Brotherus ennakoi, että laskumarkkina pitää yhä otteessaan.
– Vasta euribor-korkojen lasku alle kolmen prosentin tason loppuvuonna avaa asuntokaupan umpisolmut kauttaaltaan.