Asuntokauppamäärät ovat normalisoitumassa käytettyjen asuntojen kaupassa, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton helmikuun asuntomarkkinakatsaus.
– Kauppamäärät olivat selvässä nousussa vuoden takaiseen verrattuna. Asuntoja myytiin helmikuussa yhteensä noin 23 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 helmikuussa. Käytettyjen asuntojen kaupassa kasvua oli jopa 25 prosenttia, KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo tiedotteessa.
– Viime vuoden alku ja erityisesti ensimmäinen vuosineljännes olivat asuntokaupassa historiallisen heikkoja, mikä on syytä ottaa huomioon johtopäätöksiä tehtäessä, mutta käytettyjen asuntojen kaupassa helmikuu oli myös vuoden 2023 helmikuuta yli 10 prosenttia parempi.
– Tämä vahvistaa näkemystä käytettyjen asuntojen kaupan normalisoitumisesta. Ihmisten tarpeet ja haaveet muuttaa eivät ole mihinkään poistuneet, ja nyt näyttää, että muuttoja myös konkretisoituu, Viljamaa jatkaa.
Alkuvuoden asuntokaupassa kovimmat kasvuluvut on nähty suurimpien kaupunkien asuntokaupassa. Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu nousevat esiin tilastoissa.
– Suurimpia kasvulukuja on alkuvuoden aikana nähty Espoossa, jossa käytettyjen asuntojen kauppa on noussut jopa lähes 50 prosenttia viime vuodesta. Yli 30 prosentin kasvulukuja on myös Helsingissä ja Turussa, Viljamaa kertoo.
Uudiskohdekauppa sen sijaan jumittaa edelleen. Uudiskohteiden kauppamäärät laskivat lähes yhdeksän prosenttia helmikuussa 2025.
Suomalaisille tutuin 12 kuukauden euribor oli helmikuussa noin 2,4 prosentissa.
– Käytännössä nollakorkoaika jatkui Suomessa hyvin pitkään, ja vasta nyt asuntomarkkinat alkavat sopeutua uuteen normaaliin – ja normaaliin korkotasoon. Historiallisesti tarkasteltuna laskeva korkosykli on ollut hyvä aika tehdä asuntohankintoja, Viljamaa huomioi.
Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat edelleen laskusuunnassa. Oulussa käytettyjen asuntojen hinnat nousivat helmikuussa jopa hyvin reippaasti.
Myyntiajat pitenivät helmikuussa tammikuuhun verrattuna.
– Myyntiajat tyypillisesti nousevat talvikuukausina ja kevättä kohden myyntiajat lyhenevät. Myyntiaikojen piteneminen samanaikaisesti kasvavien asuntokauppamäärien kanssa kertoo siitä, että asuntoja on edelleen paljon tarjolla, mutta potentiaaliset ostajat kokevat hintatason näissä monesti liian korkeiksi. Tämä johtaa siihen, että asuntojen myyntiajat pitenevät. Realistisen hinnoittelun ja asuntokauppadatan asiantuntijuuden merkitys on edelleen erittäin tärkeää, Viljamaa sanoo.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa myyntiaika oli helmikuussa 118 päivää (tammikuussa 110 pv), ja muualla Suomessa 130 päivää (tammikuussa 131 päivää). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 170 päivää (tammikuussa 149 pv) ja muualla Suomessa 163 päivää (tammikuussa 155 pv).
Koska julkisen talouden liikkumavara on edelleen olematon, kannattaisi päättäjien Viljamaan mukaan kääntää katseensa muun muassa asuntorahoituksen sääntelyyn. Uusimmat kiristykset ovat tulleet viime aikoina pankkien vakuusarvioinnin sääntelyn tiukentumisen ja datan turvallisuuteen liittyvän sääntelyn lisääntymisen myötä.
– Nämä eivät kuluttajille tietenkään suoraan näy, mutta käytännössä lisääntyvän sääntelyn maksaa aina viime kädessä kuluttaja.
Viljamaan mukaan olisikin syytä miettiä kasvuriihessä ainakin asuntolainan enimmäistakaisinmaksuaikojen palauttamista 30 vuodesta 35 vuoteen. Lisäksi voisi olla paikallaan miettiä asuntorahoituksen stressitestien rajoja.
Pankeilla on positiivisen luottorekisterin myötä erittäin hyvä näkyvyys asiakkaiden maksukykyyn ja luottoihin, joten on ilmiselvää, että sääntelyssä on myös turhia päällekkäisyyksiä.
– Tällä hetkellä asuntolainan saaminen on entistä vaikeampaa yhä useammalle ja monen haaveet omistusasunnosta muuttuvat liian usein mahdottomiksi, Viljamaa painottaa.
– Myös tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä olevaan ASP-järjestelmään olisi syytä saada merkittäviä parannuksia, jotta omistusasuntopolulle olisi helpompaa päästä kotitaustasta riippumatta. Tällä hetkellä esitys on hyvin vähän ASP-säästämisen kannustavuutta lisäävä, hän sanoo.
