Asuntojen hinnat ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo 3,5 vuoden ajan eli yhtä pitkään kuin 1990-luvun laman pahimpaan aikaan. Hintakäänne näyttää yhä siirtyvän kuluvan vuoden loppupuolelle eli vielä tälle vuodelle Hypo ennustaa yleisesti pientä laskua.
– Asuntojen keskihinnat laskevat vielä alkuvuonna. Tammi–helmikuu oli odotuksia heikompi myös asuntokaupalle, mutta ostajien ja myyjien hintanäkemykset ovat lähentyneet, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Asuntokaupan luvuissa ja hintaindekseissä näkyy nyt myös yritysten tekemiä nippukauppoja ja niihin liittyviä volyymialennuksia, jotka voivat hämätä tilastoja tuijottavaa asunnonostajaa.
Asuntomarkkinoilta kuuluu kaikuja 1990-luvulta, mutta eri mittakaavassa. Nykytilanne on kokonaisuutena selvästi lamavuosia parempi: talouskasvun tilanne, korkotaso ja työttömyys eivät ole lähelläkään 1990-luvun äärilukuja. Kotitaloudet ovat kestäneet shokin paremmin ja pakkomyynneiltä on vältytty.
Hinnat ovat silti laskeneet pisimmän yhtäjaksoisen ajan vuodesta 1947 saatavilla olevassa tilastohistoriassa, Hypo toteaa tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan.
Hypo ennustaa asuntojen hintojen laskevan koko maassa prosentin tänä vuonna ja nousevan ensi vuonna kaksi prosenttia. Pääkaupunkiseudulle ensi vuodelle ennustetaan kolmen prosentin hintojen nousua.
Hintahuipuille palataan vasta 2030-luvun puolella. Kasvukeskukset määräävät indeksien suunnan yhä vahvemmin.
Yhä suurempi osa toteutuneista kaupoista tehdään isoissa kaupungeissa, kun heikomman kysynnän alueilla kauppoja jää syntymättä. Keskittyminen kohottaa kasvukeskusten painoa koko maan hintaindeksissä, koska toteutumattomat kaupat eivät tule mukaan painamaan julkaistavia hintalukuja.
Kuuteen suurimpaan kaupunkiin rakennettiin 10 vuoden aikana 35 000 asuntoa yli asuntokuntien kasvun. Tarjontaa riittää yhä: valmistuneiden asuntojen määrä painui viime vuonna historiallisen pieneksi, mutta myös asuntokuntien kasvu hidastui poikkeuksellisesti.
Yksinasumisen buumi kääntyi. Maahanmuutto näkyy suurempien asuntokuntien kasvuna ja opiskelijoiden paluu kimppa- ja soluasumiseen lisää pienten vuokra-asuntojen tarjontaa sekä heikentää kysyntää. Helsingin väestö kasvoi viime vuonna 11 500 hengellä eli koviten sitten 1960-luvun, mutta valmistuneiden uudisasuntojen määrä ylitti silti asuntokuntien määrän kasvun.
Asuntolaina-ajan enimmäismäärän pidennys 35 vuoteen tuo huhtikuusta joustoa kuukausittaisiin lainamenoihin ja valinnanvapautta velallisille. Noin kolmannes Suomen asuntolainakannasta on kestoltaan yli 25-vuotisia, ja suurin osa lainanhakijoista valitsee lyhyemmän laina-ajan jatkossakin.
Sääntelymuutokset eivät Hypon mukaan kuitenkaan yksin käännä asuntomarkkinoita nousukiitoon, kun kodeissa puntaroidaan yhä korkojen ja työttömyyden tulevaa kehityssuuntaa.
Vuokralaisen markkinat jatkuvat tänäkin vuonna. Vapaarahoitteisten vuokrien indeksi kääntyi loppuvuonna laskuun poikkeuksellisen laajasti, mutta indeksi kuvaa parhaiten olemassa olevien sopimusten vuokrankehitystä. Uusissa vuokrasuhteissa pk-seudulla lähtövuokrat ovat laskeneet jo usean vuoden jaksolla, ja runsas tarjonta sekä tyhjilläänolo toimivat yhä vuokralaisen valttikortteina neuvotteluissa.
Rakentaminen jumittaa ja geopoliittiset riskit heiluttavat korkoja. Asuntoaloitukset jäivät viime vuonna alle 17 000 asunnon, mikä on koko pitkän tilastohistorian matalin määrä. Instituutioiden myynnit painavat uudiskysyntää ja korkotukivaltuusleikkaukset vähentävät tuettua tuotantoa.
Iran-riskit kohottivat energiahinta- ja inflaatio-odotuksia. 12 kuukauden euribor-korossa nähtiin maaliskuussa suurin yhden päivän nousu liki 18 vuoteen.
Korkoepävarmuus kasvaa ja markkinaodotukset ovat kääntyneet hetkellisesti jopa kahden koronnoston kannalle tänä vuonna, mutta keskuspankki pitäytynee kuluvan vuoden tarkkailuasemissa. Iranin tilanteen pitkittyminen ratkaisee paljon. Samoin se, millä tavoin sota Ukrainassa jatkuu.