Taloyhtiölainojen maksurästit ovat kasvaneet nopeasti, kertoo kiinteistönvälitysyritys Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsaus.
Huoneistokeskuksen mukaan ostajan on nykyisessä markkinatilanteessa entistä tärkeämpää selvittää taloyhtiön talous, korjaustarpeet ja asumiskustannusten kehitys ennen kaupantekoa.
Suomen Pankin tilastojen mukaan taloyhtiölainojen maksurästit kasvoivat helmikuussa kuudessa suurimmassa kaupungissa 189 prosenttia vuodentakaisesta. Suurten kaupunkien ulkopuolella kasvua oli 158 prosenttia.
Huoneistokeskus muistuttaa, että taloyhtiölainat eivät itsessään ole ongelma. Niillä rahoitetaan sekä uudisrakentamista että korjaushankkeita, ja hyvin suunnitellut remontit voivat ehkäistä myöhemmin suurempia ja kalliimpia vaurioita. Kasvaneet maksurästit kertovat kuitenkin siitä, että osalla kotitalouksista taloudellinen liikkumavara on kaventunut.
Taloyhtiölainat näkyvät kotitalouksille rahoitusvastikkeina. Vaikka taloyhtiöt tilastoidaan yrityssektoriin, suuri osa lainojen takaisinmaksusta jää käytännössä asunto-osakkaiden vastuulle. Tämä voi hämärtää kotitalouksien todellista velkaantumista.
Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius kehottaa ostajia perehtymään erityisesti isännöitsijäntodistukseen, tilinpäätökseen ja taloyhtiön korjaussuunnitelmaan.
– Taloyhtiölainoilla on keskeinen rooli sekä uudistuotannossa että korjausrakentamisessa, eikä niissä ole lähtökohtaisesti ongelmaa, kunhan osakkaat pystyvät hoitamaan velvoitteensa. Vallitsevassa markkinatilanteessa asunnonostajan on kuitenkin entistä tärkeämpää perehtyä isännöitsijäntodistukseen, tilinpäätökseen ja korjaussuunnitelmaan taloyhtiön talouden arvioimiseksi, Salenius sanoo tiedotteessa.
Lyhennysvapaat voivat hämärtää todellisia kuluja
Saleniuksen mukaan ostajan on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten asumiskustannukset muuttuvat lyhennysvapaiden päättyessä. Pitkät lyhennysvapaat ovat olleet yleisiä uudiskohteissa, mutta niitä käytetään nyt yhä useammin myös vanhemmissa taloyhtiöissä.
Lyhennysvapaa voi pitää asumiskustannukset aluksi matalina, mutta todellinen kustannustaso näkyy vasta, kun lainan lyhennykset alkavat. Samaan aikaan korkojen ja vastikkeiden muutokset voivat nostaa kuukausikuluja.
Asuntomarkkinan yleinen vire on Huoneistokeskuksen mukaan edelleen heikko. Kuluttajien ostoaikeet ovat painuneet poikkeuksellisen matalalle, ja Tilastokeskuksen huhtikuun luvut osoittivat asunnon ostoa suunnittelevien osuuden laskeneen tasolle, jota on nähty viimeksi 1990-luvun lopulla.
Varovaisuus näkyy myös kauppamäärissä. Vanhojen asuntojen kauppa jäi tammi–huhtikuussa 10,7 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa alemmaksi. Huhtikuussa laskua kertyi 17,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Kevään piristymisestä on silti jo joitakin merkkejä. Kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet tammikuusta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla myyntiaika lyheni huhtikuussa 15 päivää ja muualla Suomessa kahdeksan päivää tammikuuhun verrattuna.
Huoneistokeskuksen mukaan asuntokaupan laajempi piristyminen vaatisi etenkin ensiasunnon ostajien paluuta markkinoille. Ensiasunnon kauppa käynnistää usein ketjun, jossa myös muut kotitaloudet pääsevät vaihtamaan asuntoa.
Ensiasunnon ostajia odotetaan markkinoille
Ensiasunnon ostajien näkymiä voivat parantaa ASP-järjestelmän uudistukset, joiden tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia ensimmäisen kodin hankintaan. Toistaiseksi kehitys ei kuitenkaan näy selvästi ostajien aktivoitumisena.
Myös yksityiset asuntosijoittajat ovat pysyneet pitkään sivussa. Korkojen nousu heikensi sijoitusasuntojen tuotto-odotuksia jo vuonna 2022, eikä vaisu vuokrakehitys ole vauhdittanut paluuta markkinoille.
Saleniuksen mukaan kesän aikana kannattaa seurata erityisesti pienten asuntojen kauppamääriä. Niiden kehitys kertoo, vahvistuuko markkinan varovainen piristyminen laajemmaksi käänteeksi.