Hallitusohjelman toimenpiteet eivät ole riittävän kattavia julkisen velkasuhteen vakauttamiseksi hallituskauden loppuun mennessä, toteaa talouspolitiikan arviointineuvosto keskiviikkona julkaisemassaan vuosiraportissa.
Neuvoston mukaan hallitusohjelman keskeinen tavoite julkisen velkasuhteen vakauttamisesta on hyvä ja perusteltu, mutta neuvosto toivoo laajempaa keinovalikoimaa tavoitteen saavuttamiseksi.
Kuluvan vuoden talousnäkymät ovat viime aikoina heikentyneet. Suomen ensisijainen taloudellinen haaste on hyvin hidas tuottavuuden kasvu. Arviointineuvoston mukaan hallitusohjelman toimenpiteet vahvistavat julkista taloutta merkittävästi verrattuna siihen, ettei mitään toimia toteutettaisi, mutta ne eivät riitä hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi verotulojen ennustetaan laskevan enemmän kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei omilla päätöksillään korota kokonaisveroastetta. Tämä kirjaus muodostaa neuvoston näkemyksen mukaan merkittävän riskin julkisen talouden tavoitteiden toteutumiselle. Ilman uusia veropäätöksiä verotulojen osuuden bkt:sta ennustetaan laskevan hallituskauden aikana merkittävästi, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen vuoksi.
Neuvoston mielestä joustavampi lähestymistapa verotukseen parantaisi hallituksen keskeisten julkisen talouden tavoitteiden uskottavuutta.
– Hallituksen olisi vähintäänkin pyrittävä estämään verotulojen lasku alle hallitusohjelman laatimisajankohtana ennakoidun tason, neuvosto toteaa arviossaan.
Neuvosto muistuttaa, että hallituksen vakauttamisohjelma perustuu suurelta osin sosiaalietuuksien leikkauksiin. Huolimatta hallituksen ilmoittamasta aikomuksesta suojella heikoimmassa asemassa olevia, joidenkin vähävaraisten ihmisten käytettävissä olevat tulot pienenevät huomattavasti. Neuvoston mielestä suurin ongelma on, että eri sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin.
Neuvoston mielestä esimerkiksi työeläkejärjestelmän etuuksia, jotka eivät perustu ansiotuloihin, olisi perusteltua harkita uudelleen.
Hallitus pyrkii 80 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2031 mennessä ja pyrkii lisäämään tehtävien työtuntien määrää. Uudistusten, joilla alennetaan sosiaaliturvan tasoa suhteessa palkkoihin, odotetaan lisäävän työllisyyttä kymmenillä tuhansilla uusilla työllisillä ja parantavan julkista taloutta vuosittain kahdella miljardilla eurolla työllisyyden kasvaessa.
Neuvoston mukaan kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa, sillä työllisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, mikä vaikeuttaa työllisyysasteen nostamista entisestään. Lisäksi hallituksen työllisyysohjelmassa keskitytään taloudellisiin kannustimiin.
– Muut työllistymisen esteet, kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat jäävät liian vähälle huomiolle, arviointineuvosto huomauttaa.
Neuvoston asiantuntijat pitävät hallituksen työllisyystoimien vaikutusarvioita hyvin epävarmoina. Neuvoston mukaan valtiovarainministeriön laatimien työllisyysvaikutusarvioiden laajuuteen ja ajoitukseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, eikä arvioita tulisi pitää varmoina lupauksina tulevista tuloista.
Hallitus on vähentämässä ARA-asuntotuotantoa. Tätä voi neuvoston mielestä pitää perusteltuna sikäli, että ARA-asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä asuntotarjontaa eikä lisää asuntojen kokonaistarjontaa. Asumistuki on ARA-asuntoja oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi tapa tukea pienituloisia.
Arviointineuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomella on vaikeuksia täyttää EU:n ilmastolainsäädännön mukaiset sitoumuksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Haasteena on erityisesti maankäytön hiilinielutavoite vuosille 2021–2025. Vähentääkseen tarvetta ostaa kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenvaltioilta hallituksen tulisi neuvoston mielestä luoda kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, mikä parantaisi Suomen ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.