Ajatushautomo New Eurasian Strategies Centre erittelee tuoreessa raportissaan riskejä, jotka voivat realisoitua Vladimir Putinin valtakauden lopussa ja sen jälkeen. Niitä punnitsee myös oppositiojohtaja, Putinin takia pitkän aikaa vankilassa olemaan joutunut ja Venäjältä paennut Mihail Hodorkovski.
On selvää että Putinin presidenttiys ei jatku ikuisesti. Hän täyttää syksyllä 74 vuotta, joten viimeistään luonnolliset syyt päättävät kauden ennen pitkää.
New Eurasian Strategies Centren tutkijoiden mukaan palatsivallankumous on mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen. Eliitti pysyy vakiintuneena, koska vastakkainasettelu lännen kanssa ei jätä vaihtoehtoa. Eliitti on kuitenkin pirstaloitunutta ja sitä on peloteltu. Turvallisuuspalvelut pidetään tarkoituksella toisiaan vastaan kilpailevina byrokratioina, jotta ne eivät voisi nousta varsinaista johtajaa eli Putinia vastaan.
Yleinen kansannousu on kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto. Sodan jyrkkiä vastustajia on vain 7–9 prosenttia venäläisistä. Oppositio on lyöty hajalle. Ne oppositiojohtajat, jotka ovat saaneet pitää henkensä, ovat vankilassa tai maanpaossa.
Talous
Venäjän talous on tehoton, mutta resilientti tavalla, jollainen Neuvostoliiton talous ei koskaan ollut.
Vuodesta 1992 lähtien vallinneet vapaat hinnat ja vuodesta 2015 lähtien kelluva rupla vaimentavat shokkeja, jotka aikoinaan muuttuivat pulaksi ja lopulta romahdukseksi.
Vanha pakotemekanismi, öljyn hinnan lasku, on menettänyt tehonsa. Energian osuus vientituloista laski 41–42 prosenttiin vuonna 2025, ja öljyn ja kaasun osuus liittovaltion budjettituloista putosi 17,3 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Hinnanlasku ei enää yksinään laukaise valuuttakriisiä.
Länsipakotteilla toki on vaikutusta, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet sektorikohtaisiksi. Esimerkiksi siviili-ilmailu ei voi kovin hyvin. Kuluvan vuoden alussa venäläiset lentoyhtiöt ilmoittivat ettei niillä riitä kalustoa kuljettaa venäläisiä turisteja ulkomaille, vaan ne joutuvat tyytymään kotimaanliikenteen hoitamiseen ja jättämään ulkomaiden lomalennot ulkomaisten yhtiöiden hoidettaviksi.
Hitaammin realisoituvana riskinä tutkijat pitävät silovikkien eli valtiokoneistosta vaurastuneiden instituutioita köyhdyttävää toimintaa. Vuosien 2022 ja 2026 välillä valtio takavarikoi omaisuutta sen verran, että sen arvo vastasin noin 2–3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä siirrettiin alennettuun hintaan Kremlin lähipiiriin kuuluville miehille samalla, kun tuomioistuimet hyväksyivät takavarikot yhdessä tai kahdessa lyhyessä kuulemistilaisuudessa.
Osa johtajistosta ja silovikeista alkaa olla Putinin tavoin vanhoja ja jopa heikkoja. Esimerkiksi vakavien rikosten tutkintakomitean johtaja Alexander Bastrykin on 72-vuotias. FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov on 74-vuotias.
Sodan päättyminen
Jos kapina joskus tulisi, se nousisi todennäköisemmin pettyneestä ja vihaisesta hyökkäyssodan kannattajien klikistä eli Z-väestä kuin liberaaleista tai sodan vastustajista. Z-väen kesken on tutkijoiden mukaan alkanut jo ilmetä kriittisyyttä ja tyytymättömyyttä. Sotaväsymys on universaalia, ja Z-väen mielipidevaikuttajat turhautuvat kun Venäjän asevoimat ei etene.
Armeijalla, klassisella vallankaappausriskin lähteellä, on syitä tyytymättömyyteen. Tällä hetkellä asevoimilla ei kuitenkaan ole sellaista johtajaa, joka sanoittaisi tämän tyytymättömyyden. Jokainen asevoimiin liittynyt johtaja joka on erottunut omaksi edukseen on vangittu, karkotettu, siirretty syrjään tai jopa tapettu.
Keskeinen esimerkki tästä nähtiin kesällä 2023, kun yksityisarmeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin ryhtyi marssittamaan joukkojaan kohti Moskovaa tyytymättömänä sotilaidensa kohteluun. Prigožinin elinaika jäi tapauksen jälkeen kahteen kuukauteen. Sitten hän kuoli lento-onnettomuudessa. Prigožinin kapinan aikana erotettiin 58. armeijan komentaja Ivan Popov, ja Ukrainan sodan komentajana aluksi toiminut Sergei Surovikin laitettiin moneksi kuukaudeksi jemmaan ja alennettiin. Myös pitkäaikainen puolustusministeri Sergei Šoigu on siirretty toisiin tehtäviin.
Lisäriskiä tutkijat arvioivat aiheutuvat enemmän siitä kun Ukrainan sota päättyy kuin siitä, että se jatkuu. Ennen pitkää rintamalta palaa satoja tuhansia veteraaneja, joilla on rahaa, taistelutaitoja, mahdollisesti aseita, sekä verkostot, jotka on rakennettu komentoketjujen ulkopuolelle.
Sadat tuhannet veteraanit palaavat kotiin taistelutaitojen, rahan ja komentoketjun ulkopuolella rakennettujen verkostojen kanssa. Putin on jo pyrkinyt mitigoimaan tätä riskiä määräämällä Venäjän sisäministeriön ottamaan veteraanit töihin. Tämä saattaa toisaalta johtaa sisäministeriön holtittomaan paisumiseen ja samalla on selvää, etteivät kaikki veteraanit ole työkykyisiä tai edes yhteiskuntakelpoisia.
Jatko
Putinin kauden päättyminen ja mahdollinen romahdus ei ole tutkijoiden mukaan Venäjälle se kaikkein vaarallisin hetki. Muutoksesta seuraava tyhjiö sen sijaan saattaa olla. Jos valmista suunnitelmaa ei ole, maa putoaa takaisin samaan ansaan seuraavaksi sukupolveksi.
Sekavuus ja anarkia voivat johtaa pahempaan hallintoon kuin se, jonka he joutuvat ennen pitkään hautaamaan. Putinin kauden loppumiseen valmistautuminen ja suunnitelmien luominen saattaa olla vaarallista ja vaikuttaa valmistelulta. Mutta jos suunnitelmaa ei ole käytettävissä kun hetki koittaa, vajoaa Venäjä sekaannukseen ja lankeaa samaan ansaan johon se on langennut ennenkin. Siinä kuopassa istutaan ainakin seuraava sukupolvi.
Putinin luomalla järjestelmällä on edelleen huomattavaa selviytymiskykyä ja kykyä sopeutua vakaviinkin iskuihin. Monet haasteista, jotka näyttivät olevan mahdollisia vakavan kriisin laukaisijoita vuosina 2022–2023, ovat neutraloituneet viranomaisten toimesta tai menettäneet merkityksensä.
Putinin sairaus, kuolema tai toimintakyvyttömyys olisivat vakavin testi hallinnolle, josta se ei kirjoittajien mielestä selviäisi.
Samalla sota luo jatkuvasti uusia jännitteitä. Niin kauan kuin hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, näitä ongelmia voidaan osittain tukahduttaa, lykätä tai selittää pois poikkeuksellisten olosuhteiden seurauksina.
Sodan loppuminen voi osoittautua yhtä vaikeaksi testiksi: järjestelmän on samanaikaisesti vastattava sodanjälkeisten sotilasmenojen leikkausten, veteraanien odotusten ja uuden oikeutuksen etsimisen tuomiin haasteisiin. Sodanjälkeinen siirtymävaihe tulee olemaan stressitesti hallinnolle, ja se voi paljastaa ristiriitoja, joilla joko ei ollut merkitystä sodan aikana tai jotka Kreml oli aiemmin onnistunut hillitsemään.