Eduskunnan valtiovarainvaliokunta järjesti keskiviikkona julkisen kuulemisen julkisen talouden näkymistä.
Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan valtion taloutta on sopeutettava yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden ajan tai muuten “umpikujan uhka on todellinen”.
– Suuret menokokonaisuudet kuten sosiaaliturva, sote-menot ja koulutus eivät voi kaikki jäädä säästötoimien ulkopuolelle. Näin suuria sopeutuspäätöksiä ei voi tehdä ilman, että ne tuntuisivat suomalaisten arjessa, Kajanoja sanoi.
Helsingin GSE:n taloustieteen työelämäprofessorin Vesa Vihriälän mukaan kasvava velkataso rajoittaa valtion kykyä vastata taantumaan ja muihin yllättäviin menotarpeisiin. Asiantuntijan mukaan alijäämää ei voida kuroa umpeen pelkällä talouskasvulla.
– Emme voi tulevan neljän vuoden aikana laskea liian paljon talouden ja työllisyyden kasvun varaan, vaikka se tärkeää onkin.
Vihriälän mukaan sopeutustoimet kannattaa aloittaa heti ensi vaalikauden alussa.
– Jos [taloudessa] ei tule isoa monttua lähiaikoina, alkava vaalikausi on hyvää tai normaalia kehitystä, se on se aika, jolloin sopeutuksia voidaan tehdä ilman, että siitä aiheutuu suurta vahinkoa talouskasvulle, Vihriälä sanoi.
Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin mukaan hallitus ei ollut varautunut riittävästi valtion korkomenojen kasvuun.
– Valtion lainanotossa ei ollut varauduttu siihen, että korkotaso nousee, tähän olisi voinut varautua ottamalla pitkäaikaisia lainoja, Kiander totesi.
Kianderin mukaan valtion verotulot laskevat ilman uusia veropäätöksiä, koska haittaverojen tuotot alenevat. Kianderin mukaan valtion alijäämä supistuisi, jos veroaste pysyisi ennallaan.
– Varmaan verotukseen joudutaan kiinnittämään huomiota, vaikka ne eivät kenenkään mielestä ole mukavia, Kiander sanoi.
Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan Suomen valtion talous on huonossa kunnossa ottamaan vastaan uusia kriisejä.
– Julkisen velan kasvaminen melko normaalin talouskehityksen aikana on huolestuttavaa, Sorjonen sanoi.
– Kukaan ei tiedä, onko julkinen velkamme liian suuri. Sitten, kun toteamme julkisen velan kasvaneen liian mittavaksi, emme enää voi tehdä mitään asian korjaamiseksi.
Ekonomistin mukaan verotuksen kiristäminen on ongelmallista, koska Suomessa on valmiiksi korkea veroaste. Hänen mukaansa monen puolueen esittämä tavoite nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin puoltaa työn verotuksen keventämistä ja korkeiden rajaveroasteiden madaltamista.
– Julkisia menoja ei voi karsia joka paikasta juustohöylämenetelmällä, vaan joitakin menoja on pikemminkin lisättävä. Priorisointi on välttämätöntä, Sorjonen sanoi.
LUE MYÖS:
Puolueilla on isoja eroja – näin ne sopeuttaisivat velkataloutta