Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ovat erimieltä EU:n Venäjä-politiikan yhtenäisyydestä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu perjantain tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraaksi. Saari ja Kivinen kävivät Ylen Ykkösaamussa kiivaan keskustelun, joka yltyi ajoittain nahisteluksi.
Markku Kivisen mukaan Euroopan unionilla ei ole pakotteiden lisäksi yhtenäistä Venäjä-politiikkaa.
– Euroopan unionin sisällä on hyvin erilaisia Venäjä-suhteita ja -politiikkoja. Varauksellisempia ovat olleet Baltian maat ja Puola, Kivinen sanoi.
Kivisen mukaan Ruotsi on ollut aika lailla samoilla linjoilla, ja entinen ulkoministeri Carl Bildt on pitänyt tätä yllä ja lietsonut sitä.
Sinikukka Saaren mukaan EU:ssa näkyy yhtenäisiä linjoja maiden Venäjä-politiikassa.
– Minä en näe tätä niin dramaattisesti kuin Markku Kivinen. Kyllähän Suomen ja Ruotsin Venäjä-politiikka on keskeiseltä sisällöltään täysin sama, Saari totesi viitaten ruotsalaisten pari viikkoa sitten Kultarannan keskusteluissa esille nostamaan ihmetykseen siitä, että presidentti Sauli Niinistö on kutsunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin vieraakseen.
Saaren mukaan Suomi ja Ruotsi tukevat yhtenäistä EU:n Venäjä-politiikkaa ja kantoja, josta sanktio-politiikka on konkreettinen esimerkki.
– Mutta totta kai politiikkaa tehdään eri tyylillä ja ammennetaan siitä omasta ulkopoliittisesta traditiosta. Molemmat voivat tukea näitä samoja päämääriä, ja molemmilla on täysin sama kanta esimerkiksi Krimin valtaukseen ja siihen, että Venäjä ei toteuta kansainvälisiä pelisääntöjä, Saari korosti.
Kivinen sanoo olevansa tästä täysin eri mieltä.
– Olen tasan eri mieltä. Krimin valtaus ja Ukrainan kysymys eivät ole ainoita Euroopan ulkopolitiikan kysymyksiä. Melkein kaikissa isoissa kysymyksissä Euroopassa on erittäin perustavanlaatuisia eroja, Kivinen sanoi.
– Yhtenäistä Venäjä-politiikkaa ei ole. Näissä suurissa tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, eli luodaanko keskinäisriippuvuutta vai pyritäänkö siitä eroon, Saksan ja Puolan kannat ovat täysin vastakkaiset. Baltian maat myötäilevät Puolan kantaa ja Ruotsi osittain lietsoo sitä samaa. Suomi on ollut Saksan kannalla, Kivinen jatkoi.
Saaren mukaan Venäjä on ratkaiseva tekijä keskinäisriippuvuuden luomisessa.
– Eli haluaako Venäjä keskinäisriippuvuutta, Saari totesi.
Kivinen huomautti, että Venäjä ei tee EU:n ulkopolitiikkaa.
– Venäjä tekee omaa ulkopolitiikkaansa, ja EU omaansa vain siinä määrin kuin se pystyy yhtenäisenä toimimaan, Kivinen sanoi.
Saaren mukaan Venäjän toiminta luo puitteet sille, minkälaista politiikkaa on mahdollista tehdä.
– Kyllähän siinä voidaan puhua keskinäisriippuvuudesta ja talousyhteistyöstä, mutta jos Venäjä ei ole valmis pelaamaan sitä samaa peliä, niin silloin sitä politiikkaa on vaikea laittaa täytäntöön, Saari korosti.
