Venäjä-asiantuntija, Mark Galeotti arvioi The I Paperissa, että vuonna 2026 Venäjä kohdistanee Isoa-Britanniaa ja muita Euroopan maita vastaan ”yhä röyhkeämmän vääristely- ja häirintäkampanjan”.
– Venäjän media on täynnä väitteitä siitä, kuinka Eurooppa yrittää suistaa Ukrainan rauhanprosessin raiteiltaan. Äärimmäisimmät, alarmistisimmat puheet Moskovan muodostamasta välittömästä sotilaallisesta uhasta väärintulkitaan “todisteina” siitä, että Euroopan eliitti valmistelee yhteiskuntiaan hyökkäämään lähivuosina Venäjälle.
Galeotti muistuttaa, että Vladimir Putinin on ”hyödyllistä omata vihollinen, koska se auttaa oikeuttamaan Venäjän valtion ja talouden jatkuvan militarisoinnin ja toisinajattelijoiden vainon ’pettureina’”.
Hänen mukaansa vihollisen roolia taas varataan Euroopalle. Samaten ”merkityksetöntä on, kuinka paljon Putiniin vaikuttaa poliittinen pragmatismi, ja kuinka paljon hän todella uskoo lännestä tulevaan uhkaan”.
– Hän näkee Euroopan uhkana jatkossakin, ja suurimman vaaran muodostaa EU:n keskinäinen sekä EU:n ja Ison-Britannian välinen solidaarisuus. Mikä tahansa Ukrainaan neuvoteltava rauha on ruma, epäreilu eikä johda mihinkään suureen sovintoon Putinin Venäjän kanssa.
”Eurooppa voi odottaa venäläisten sabotaaseja”
Galeotti katsoo, että ”kaikenlaisen sotilaallisen yhteenoton välinen riski länsimaiden ja Venäjän välillä on äärimmäisen alhainen”.
– Vaikka Venäjä ei enää Ukrainassa taistelisikaan, sen tulee koota armeijansa uudelleen. Joka tapauksessa Putin – riskejä välttelevä johtaja kaikesta machoilustaan huolimatta – on tuskin halukas aloittamaan yhä laajempaa sotaa.
Sen sijaan Galeottin mukaan Eurooppa voi odottaa “hybridisotaa, sabotaasia, disinformaatiota ja häirintää”.
Venäjällä briteille varataan perinteisesti arkkiroistojen rooli. Britannia on aina kaikenlaisten Venäjän-vastaisten juonien ja salaliittojen takana.
– Läntiset arviot Venäjästä ovat usein ristiriitaisia – kyseessä on sekä taantuva valta, joka ei kykene edes kukistamaan Ukrainaa, mutta toisaalta eksistentiaalinen uhka Euroopalle. Tämä sama pätee Moskovan näkemykseen Britanniasta, joka on sekä ovela ja päättäväinen uhka että nuhjuinen ja taantuva kansakunta joka joskus oli jotakin.
Galeottin mukaan vuonna Britannian tuleekin varautua ankaraan ”haukkumiseen Kremlin ja sen propagandan taholta”, mutta myös Venäjän kiihdyttämään kasvavaan varjosodankäyntiin”.